› Keskustelut › Puukauppa › Ensiharvennus

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 202)
1 2 3 … 9 10 11 … 19 20 21

  • Ensiharvennus

    Lähetetty: 9.1.2023, 09:47

    Merkitty: 

    Ensiharvennuksen ongelmat ovat ajankohtainen aihe juuri nyt, vaikka ongelmia on ollut kiihtyvään tahtiin ainakin kymmenisen vuotta. Yhä useammin ensiharvennukset tehdään aivan liian voimakkaina. Samaa olen havainnut jo jopa joissakin toisissakin  harvennuksissa. Näin metsänomistajille koituu tappioita ja hiilinielukin ilmeisesti kärsii. Suurimmat syyt menettelyihin tunnetaan, mutta miksi asiaa ei saada oikaistuksi?

    Syinä harvemmin mainitaan metsäyhtiöiden puunhankintaorganisaatioiden miehityksen ohkaisuus ja sitä kautta hakkuiden valvonnan vähäisyys, joudutaan luottamaan usein alihankkijan osaamiseen ja vastuullisuuteen. Huonoa on ollut myös julkinen, lähinnä Metsäkeskuksen, valvonta. Resurssipula on kai sielläkin ja Metsälakikin on aika hampaaton tässä asiassa. Eipä sertifioinnitkaan näytä auttavan, Metsälain vastaisesti vaan hakataan.

    Yksittäisen metsänomistajan valvonta yhä useammin on vain jälkikäteen tapahtuvaa, koska asutaan kaukana, ellei käytetä esim. metsänhoitoyhdistystä apuna. Monesti hakkuuntekijä voi toimia aika itsenäisesti ja sellainen ei näköjään kertakaikkiaan nyt toimi. Kauppatapakin on kummallinen, ostaja valitsee tavarat eli puut ja mittaakin ne. Omalla kohdallani usko mittaustodistustenkin luotettavuuteen on sattuneista syistä kärsinyt.

     

    Tekijä
    Veksaaja
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • mehtäukko 16.2.2026, 09:51

    N-koukunkaan kun ei pitäisi sotkeutua sellaisiin asioihin, joihin ei riitä kokemus pajupillien vuolemisesta.

    Nostokoukku 16.2.2026, 09:54

    Kokemusta on metsäalalta vähän yli 40 vuotta. Tuli tehtyä muutakin kuin pajupillejä.

    konstapylkkerö2 16.2.2026, 13:56

    Suunnittelin tehdä eh:n tavallista nuorempaan männikköön ja ottaa harvennuspuut klapivärkiksi. Voisi kokeilla miten nopeasti jäävät puut järeytyy tukkipuiksi, kun tiheyttä laskee. Kasvupaikka on kuivahko kangas eikä oksan liika paksuus ole pelkona vaikka harvennuksen tekee vähän etuajassa.

    Nostokoukku 16.2.2026, 14:14

    Mikä on mielestäsi ”tavallista nuorempi” männikkö?

    pikkutukki pikkutukki 16.2.2026, 14:41

    Kyllähän omatoimi enska toimii hyvin aikaisin tehtynä poltto/kuitupuuna . Viilaa jätettävän runkoluvun tilanteen mukaan jopa 1400 ja sitten tarkkana jatkon kanssa. Tulee myöhemmin makea motokohde !

    metsä-masa metsä-masa 18.2.2026, 10:31

    Tämä Metsäkeskuksen ensiharvennusten laadunvalvonnan seuranta on ollut hyödyllistä, hakkuun laatu on parantunut, mutta kun hakkuun valvonta suoritetaan aina jälkikäteen, siinä ei kuvion lähtökohtia oteta huomioon.

    Yleensä epäonnistumisen syitä sovitellaan puunostajan ja yrittäjän toimintamalliin, vaikka syyt olisi jo lähtökohdissa, kuvion hoitamattomuus, silloin koneketju laitetaan epäonnistumaan.

    Yleisenä huomiona on, että varsinainen hakkuun valvonta on omavalvontaa ja isompien yrittäjien työnjohdon tekemää laadun tarkastusta.

    mehtäukko 18.2.2026, 13:53

    Jo tietous harvennusrästeistä kuusinumeroisena lukuna kertoo, että joitain ei kiinnosta metsiensä hoito. Kun syinä on viljelyn ja taimikonhoidon laiminlyönnin peruista alimittaisen puuston kaupan tyssäys vaikka 5:llä vuodella, nousee ne perkaukset oikeaan mittasuhteeseen. Aloituksen harvuusongelma on suoraan verrannollinen hatelikkoon, joka pitäisi harventaa ja tulla tuloja mutta ei ole mistä ottaa.

    Nostokoukku 18.2.2026, 14:40

    Onko ensiharvennuskohteista 82% tosiaan hoitamattomia hatelikoita joista ei saa tekemälläkään suositusten mukaista korjuujälkeä? Yksityisten kohteista en voi sanoa oikeastaan mitään, mutta firmojen ja valtion metsistä kyllä, koska asun aivan niiden tuntumassa ja niillä tulee paljon kuljettua metsällä, kalassa ja marjastamassa. Noissa metsissä kaikki valmistelevat työt on tehty ns. oikein, viljelystä lähtien. Hakkuun jälkeen puusto on kuitenkin harvaa, ajuria on paljon ja ne ovat leveitä ja useimmiten puuston keskiläpimitta on pudonnut hakkuun seurauksena. Muistuu väkisinkin mieleen metsuriaikana tehdyt ensiharvennukset. Nykyisen kaltaista jälkeä tehneelle verokortti olisi palautettu varsin pian. Sitä en tiedä onko ohjeet muuttuneet tuosta ajasta, mutta sen tiedän, että suositusten mukaista jälki on hyvin harvoin.

    mehtäukko 18.2.2026, 14:59

    Savon Sanomien piäkirjotus 2023:

    ” Suomessa on tällä hetkellä noin 800 000 hehtaarin verran ensiharvennusrästejä. Taimikonhoito on puolestaan myöhässä 900 000 hehtaarilla, joista tosin puolet on ennättänyt riukuuntua lipputankometsiksi.

    Esimerkiksi Pohjois-Savossa päätehakkuukypsällä hehtaarilla on tyypillisesti 300 kuutiota puuta. Jos metsässä on laiminlyöty kaikki hoitotoimet, tukkia hehtaarilta voi löytyä 150 kuutiota. Jos taas hoitotoimet on tehty ajallaan, tukkisaanto onkin 90 kuutiota enemmän eli 240 kuutiota. Kun kuitupuun ja tukkipuun hintaero on tällä hetkellä päätehakkuuleimikossa noin 50 euroa, hyvästä hoidosta voi hyötyä 4500 euroa per hehtaari.”

    Nuakka 18.2.2026, 15:00

    Se on tuo mehtäraktorin ajo varmaan maailman ainoa työ jonka epäonnistuminen on aina jonkun muun vika. Vai miten olisi parturi joka leikkaa liian lyhyet hiukset, ei noin huonosti hoidetuista kuontalosta voi tehdä hyvää. Ja jos tulee huomautus liian leveistä urista, ostetaan seuraavaksi vähän isompi kone että saadaan ajaa halvemmilla yksikköhinnoilla.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 202)
1 2 3 … 9 10 11 … 19 20 21