Keskustelut Puukauppa Ensiharvennus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 68)
  • Ensiharvennus

    Ensiharvennuksen ongelmat ovat ajankohtainen aihe juuri nyt, vaikka ongelmia on ollut kiihtyvään tahtiin ainakin kymmenisen vuotta. Yhä useammin ensiharvennukset tehdään aivan liian voimakkaina. Samaa olen havainnut jo jopa joissakin toisissakin  harvennuksissa. Näin metsänomistajille koituu tappioita ja hiilinielukin ilmeisesti kärsii. Suurimmat syyt menettelyihin tunnetaan, mutta miksi asiaa ei saada oikaistuksi?

    Syinä harvemmin mainitaan metsäyhtiöiden puunhankintaorganisaatioiden miehityksen ohkaisuus ja sitä kautta hakkuiden valvonnan vähäisyys, joudutaan luottamaan usein alihankkijan osaamiseen ja vastuullisuuteen. Huonoa on ollut myös julkinen, lähinnä Metsäkeskuksen, valvonta. Resurssipula on kai sielläkin ja Metsälakikin on aika hampaaton tässä asiassa. Eipä sertifioinnitkaan näytä auttavan, Metsälain vastaisesti vaan hakataan.

    Yksittäisen metsänomistajan valvonta yhä useammin on vain jälkikäteen tapahtuvaa, koska asutaan kaukana, ellei käytetä esim. metsänhoitoyhdistystä apuna. Monesti hakkuuntekijä voi toimia aika itsenäisesti ja sellainen ei näköjään kertakaikkiaan nyt toimi. Kauppatapakin on kummallinen, ostaja valitsee tavarat eli puut ja mittaakin ne. Omalla kohdallani usko mittaustodistustenkin luotettavuuteen on sattuneista syistä kärsinyt.

     

  • mehtäukko

    Ja nyt kun ketjun hinta hipoo 20 euroa, sylettää hitosti…

    Tomperi

    Maatriisi, saako puuston myyjä se nähtäväkseen ennen ja jälkeen hakkuun?  Kun sitä matrisia voi kumminkin työn aikana hakkaaja organisaatio  muokata mieleisekseen?

    Erään yhtiön matskusta kopio…. :

    ”Asiakastehtailta saadaan kunkin ajankohdan katkontatoiveet, joiden perusteella laaditaan matriisit. Matriisit ovat sopusoinnussa puukaupan ehtojen kanssa. Niissä kerrotaan katkonnan painotukset ja esimerkiksi pölkkyjen tarkat pituus-paksuus-yhdistelmien mitat.”

    Hirvenpyytäjä

    On ikävää mutta ymmärrettävää että ensiharvennuksessa poistetaan liikaa puita koska tekijälle maksetaan tehdyistä  kuutioista. Vastaavaa on myös taimikon hoidossa. Sen jälki ei aina vastaa haluttua mutta nyt syy on toinen. Taimikot jäävät liian tiheiksi koska maksetaan tehdystä pinta-alasta. Taimikosta voidaan toki poistaa lisää puita mutta ensiharvennuksen korjaaminen ei onnistu muuten kuin rahalla. Luottamus hyvä mutta valvonta paras.

    mehtäukko

    ”..Maatriisi, saako puuston myyjä se nähtäväkseen ennen ja jälkeen hakkuun?  Kun sitä matrisia voi kumminkin työn aikana hakkaaja organisaatio  muokata mieleisekseen?..”

    ”..Matriisit ovat sopusoinnussa puukaupan ehtojen kanssa..”

    Mo on puukaupan tehdessään sopinut mitta- ja laatuvaatimukset. Jos mo on niin epäluuloinen, että matriisi pitäisi nähdä ennen ja jälkeen korjuun ,olisiko kallonkutistajakin pyydettävä avuksi? Kun pölkyt ovat kentällä, mittanauhan kanssa juoksentelu rauhoittaa ensi-apuna..

    ”..että ensiharvennuksessa poistetaan liikaa puita koska tekijälle maksetaan tehdyistä  kuutioista…” on aivan väärä lähestymiskulma!

    metsä-masa metsä-masa

    Annelin ehdotus olisi saatava päättäjien metsäpoliittiseen keskusteluun. Puunostaja ja koneurakoitsian laatu- ja ympäristöjärjestelmä sisältää samoja elementteja, jolla toimintaa ohjataan ja kehitetään puunkorjuussa.

    Laatu-ja ympäristöjärjestelmästä pokkeama esim. hakkuussa, tuo kyseiselle yrittäjälle vastuuvelvollisuuden korjata poikkeamat, josta voi lievissä tapauksissa selvitä huomautuksella, vakavammassa tapauksessa tarkastellaan tarkasarakennetta, tai jopa hakkuu sopimuksen purkamista, tosin ennen näitä toimempiteita työnantajalla on velvollisuus perehdyttää yrittäjä laatujärjestelmän toiminta malliin.

    Jos työnantajalle ei asiallisia toiminnan poikkeamia tule, silloin on vaarana, että työnantaja ei tiedä tapahtuneesta ja yrittäjä jatkaa samaan totuttuun tapaan !

    Metsuri motokuski

    Anneli.

    Esimerkiksi PEFC:hen pitäisi muodostua poikkeamia mikäli korjuun jälki on heikkoa.

    Miten tämä on sertifikaati asia ? Silloin se on jos sertifikaati määräyksiä rikotaan kuten säästöpuiden tai suoja-alueiden vuoksi.  Eihän sertifikaati määritä mitään harvennustiheyksistä.

     

    Jalmari Kolu

    Olisiko eräs lääke mahdollinen? Eli annetaan hakkuukoneiden olla tätä nykyistä kokoluokkaa, mutta ajokoneet harvennuksilla olisikin hiukan pienempiä? Julkinen ja laaja keskustelu saattaa muutaman vuoden sisällä johtaa moiseen..

    Ponssen sivustolta katsottuna esim. Buffalo vs. Visent. Leveydessä eroa 24,5 cm ja kokonaispainossa kuormattuna 4500 kg. Kuormapainossa eroa 2000 kg.

    Toki taksakysymys ja puitahan ei tule sitä määrää tienvarteen että koneen pitäminen olisi sen vähää kannattavaa mitä nykyään. Ajotaksat lienee 5-6 eur m3? Mutta olisiko tällä vaikutusta esim. ajourien leveyteen ja jäävän puuston vaurioihin? Ja mieluusti vastauksia niiltä jotka koneilla työskentelevät.

    mehtäukko

    Puhveli onkin jo raskas möykky. Wisentti yleiskonesarjassa, joka sopii 4,5 metrin urille. Keskiraskaat motot ovat yhtä leveitä.,- no roplem.

    Jalmari Kolu

    Mielenkiinnosta seuraan konetekniikkaa ja sen kehitystä. Kun katsotaan 70-luvun ”raskaita” ajokoneita verrattuna nykyisiin niin painothan eivät ole pudonneet. Mutta rengas-ja alustatekniikka on kehittynyt paljon ja leveys kaventunut vähän.

     

    mehtäukko

    Voimansiirto vaatii tilansa.Teräksen lujuus, tehot,ergonomia aivan eri luokassa. Tuottavuus ja hinta erkaantuneet.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 68)