› Keskustelut › Puukauppa › Ensiharvennus

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 202)
1 2 3 … 7 8 9 … 19 20 21

  • Ensiharvennus

    Lähetetty: 9.1.2023, 09:47

    Merkitty: 

    Ensiharvennuksen ongelmat ovat ajankohtainen aihe juuri nyt, vaikka ongelmia on ollut kiihtyvään tahtiin ainakin kymmenisen vuotta. Yhä useammin ensiharvennukset tehdään aivan liian voimakkaina. Samaa olen havainnut jo jopa joissakin toisissakin  harvennuksissa. Näin metsänomistajille koituu tappioita ja hiilinielukin ilmeisesti kärsii. Suurimmat syyt menettelyihin tunnetaan, mutta miksi asiaa ei saada oikaistuksi?

    Syinä harvemmin mainitaan metsäyhtiöiden puunhankintaorganisaatioiden miehityksen ohkaisuus ja sitä kautta hakkuiden valvonnan vähäisyys, joudutaan luottamaan usein alihankkijan osaamiseen ja vastuullisuuteen. Huonoa on ollut myös julkinen, lähinnä Metsäkeskuksen, valvonta. Resurssipula on kai sielläkin ja Metsälakikin on aika hampaaton tässä asiassa. Eipä sertifioinnitkaan näytä auttavan, Metsälain vastaisesti vaan hakataan.

    Yksittäisen metsänomistajan valvonta yhä useammin on vain jälkikäteen tapahtuvaa, koska asutaan kaukana, ellei käytetä esim. metsänhoitoyhdistystä apuna. Monesti hakkuuntekijä voi toimia aika itsenäisesti ja sellainen ei näköjään kertakaikkiaan nyt toimi. Kauppatapakin on kummallinen, ostaja valitsee tavarat eli puut ja mittaakin ne. Omalla kohdallani usko mittaustodistustenkin luotettavuuteen on sattuneista syistä kärsinyt.

     

    Tekijä
    Veksaaja
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Kuusiuskova 15.2.2026, 11:47

    En olisi huolissani jos tiheys jää 800/ha, et edes huomaa sitä eroa viiden vuoden jälkeen. Kuuset käyttävät kasvutilan todella hyvin ja tukkia kertyy todella nopeasti, vuosilustot ovat helposti sentin/vuosi. Viimeistään kymmenen vuoden pästä metsä on tukossa ja pitää tehdä seuraava harvennus. Vessihän jäättää vaan 600 /ha ensiharvennuksen jälkeen.

    Nostokoukku 15.2.2026, 12:31

    Näitä vessejä on nykyjään lähes kaikki metsänomistajat, etenkin metsäyhtiöt ja valtio. Erittäin harvoin näkee enää ensiharvennusta, missä jäävää puustoa on 800 runkoa hehtaarilla. Tahtoo vain olla tuo Vessin kuutisensataa. En ole tosin suosituksia jäävästä runkoluvusta vuosiin katsonut, ovathan ne saattaneet muuttua. Vanhan liiton miehen silmään vain pistää, kun näyttää siltä, että seuraava tarvittava hakkuu on ensiharvennuksen jälkeen avohakkuu. Olen noita puustoja uteliaisuuttani mitannutkin. Ppa keski-arvo uran keskeltä mitattuna 11, urien välistä 14. Samaa mieltä on ollut Metsäkeskuksen kontrollit. Vain 18 % tarkastetuista kohteista on tehty hyvin suositusten mukaisesti. Miksiköhän metsänomistajat suhtautuvat ensiharvennukseen näin välinpitämättömästi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.2.2026, 13:11

    Ohjetiheydet ovat ensiharvennuksen jälkeen ko 700, mä 900, ku 800.

    https://www.sahalankartano.fi/tehokasvatuksen-harvennushakkuuohje

    Ei ole Vessi päivittänyt vielä koivulle 600:aa. Mutta jos näihin enskassa pyritään, istutustiheydeksi riittää periaatteessa hyvissä oloissa ja hyvällä kuumalla  hoitoketjulla: koivulla 1200, kuusella 1600 (ml. pieni lehtipuusekoitus) ja männyllä rapiat 2000 (rehevällä paikalla enemmän, karulla paikalla vähemmän ja vaihtoehtoisesti kylväen). Tässä pitää huomata, että Sahalassa ei ole hirviongelmaa.

    Visakallo Visakallo 15.2.2026, 13:45

    Täällä taitaa joillakin olla hieman hankaluuksia päättää, mitä mieltä ovat itsensä kanssa? Toisaalta moititaan motomiehiä liian kovista ensiharvennuksista, mutta kohta taas sanotaan, että metsät pitää kasvattaa ilman väliharvennusta päätehakkuuseen asti. Kovasti sitten moititaan, että motomiehen jäljiltä on päätehakkuussa liikaa kuitua tienvarressa, pitäisi olla enemmän tukkia, mutta miten se temppu onnistuu tehdä liian tiheässä kasvaneesta metsästä?

    Nostokoukku 15.2.2026, 14:19

    Motomiehet hakkaa sitä mitä käsketään. Ei se runko motonkourassa enää kasva eikä turpoa. Jos avohakattavana on puolentoista tukin keskenkasvuista puustoa, siitä tulee väkisin tienvarteen yhtä isot kasat tukkia, pikkutukkia ja kuitua. Näin ainakin valtion metsissä.

    mehtäukko 15.2.2026, 14:23

    Ø     Harvennuksilla jos kantavuuden tai maan rikkoutumisen kanssa on mitään riskiä, karsinta tehdään niin että kaikki havut putoavat ajo-uran suojaksi
    Ø     Varovaisella lastauksella, joka ei riko pystyrunkoja, voi paperipuu pinoja tehdä nojaamaan laaneissa mahdollisiin järeisiin tukkipuihin.<
    Ø     Ajo urat suunnitellaan niin (paitsi jo urat jo on tai kyseessä on ajourametsikkö), että max 4 m uraleveys toteutuu, mutta ajo-urissa saa olla kohtuullisia kaarteita ja mutkia.

    Ø     Rinteillä, joissa koneilla ei joka kohtaan päästä, ostaja ja myyjä neuvottelevat miten toimitaan. Puita pyritään kaatamaan vaikka miestyönä ja vinssaamaan koneen ulottuville tai kaatamaan alarinteeseen ja karsittuna liuttumaan riittävän pitkälle kuormaimen ulottuville.

    Ø  Ojitusmätästetyllä kuviolla ajoura laitetaan ojan päälle Ø     Pakolliset jättöpuuryhmät jätetään kallionyppylöille tai kuvion reunoihin ja muihin paikkoihin, joista ne on helppo kerätä pois, kun ne kaatuvat tuulessa.

    METSÄVARASTOINTI
    Ø     Pinot tulee laittaa paikkaan, jossa kuvioiden taimi- yms. puusto varioituu mahdollisimman vähän ja joka on mahdollisimman edullinen palstalla ajon minimoimiseksi.

    Kaikkia ohjeita kun kuskit tavaa, päässeeköhän töihin ollenkaan…?

    Kuusiuskova 15.2.2026, 20:06

    Mielestäni kaikkein kannattavinta on pyrkiä kasvattamaan mahdollisimman suurta tukkisatoa mahdollisimman nopeasti, ja se tapahtuu harventamalla riittävästi ja ajoissa. Myös lannoitus etenkin männiköissä on käytössä.

    Nostokoukku 15.2.2026, 20:22

    Eiköhän nuo korjuun ohjeet täytyisi olla motokuskeilla selkäytimessä ja tulla sieltä sen enempää tavailematta. Ovat sen verran maalaisjärjen mukaisia. Ei kuitenkaan näytä aina toteutuvan.

    mehtäukko 16.2.2026, 07:30

    Varsin ammattimainen tulkinta. Yleisestihän on näin, että kaikenlaiselle mo:n tai minkä alan edustajan tahansa ylimääräiselle oikuttelulle on saatava hintalappu.

    Jos n-koukkua on pikkutappina siitä kusetettu, se on ihan oma moka.

    Nostokoukku 16.2.2026, 07:57

    Ei ole kusetettu. Mutta metsänomistajia näyttäisi kusetetun. Ensiharvennusjälki on yhä useammin ohjeiden vastaista. Metsäkeskuksen kontrolleissa vain 18 % oli hyväksyttävällä tasolla. Liian harvaa, liian leveitä ja tiheässä ajouria, liikaa painumia, liikaa kolhuja….

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 202)
1 2 3 … 7 8 9 … 19 20 21