› Keskustelut › Metsänomistus › Estääkö yleiskaavan luo-merkintä metsätalouden?

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)

  • Estääkö yleiskaavan luo-merkintä metsätalouden?

    Lähetetty: 24.8.2025, 16:35

    Merkitty: 

    Torniossa laaditaan parhaillaan uutta yleiskaavaa. Kaavaluonnokseen on piirretty useita tuhansia hehtaareja luo-alueita, eli ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita”. Lähes kaikki luo-alueet sijaitsevat kaavan M- eli maa- ja metsätalousvaltaisella alueella.

    Luo-alueita on kaavaluonnoksessa neljää eri tyyppiä: Metsälain 10 § alueet, Kemera-ympäristötukikohteet, Soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutumattomat kohteet sekä Dolomiittialueet. Viimeksimainitun osalta kaavamääräys toteaa, että ”Alueella tavataan vaateliasta kasvillisuutta ja huomionarvoista lajistoa.” Sanamuodosta voi päätellä, ettei tarkoituksena ole suojella dolomiittialueen kallioperää, vaan maanpinnan kasvillisuutta. Dolomiittialue on kuitenkin rajattu kaavakarttaan puhtaasti kallioperäkartan perusteella, ja kartasta arvioituna se edustaa yli 95 % Tornion kaikkien luo-alueiden yhteenlasketusta pinta-alasta.

    On tunnettua, että Tornio sijaitsee ns. Lapin kolmion alueella, jossa tavataan mm. kalkinsuosijakasveja huomattavasti yleisemmin kuin muualla Pohjois-Suomessa. On myös tunnettua, ettei näitä kasveja esiinny joka paikassa, vaan esiintymät ovat pääosin pienialaisia tai pistemäisiä. Siihen nähden kaavaluonnoksen tuhansien hehtaarien dolomiittialueet tuntuvat rajusti ylimitoitetuilta. Kartalta silmämääräisesti arvioituna kyseessä on karkeasti 7 % Tornion maapinta-alasta.

    Kaavaluonnoksen kaavamääräys sanoo kaikkien luo-alueiden osalta näin: ”Alueen maankäyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajien esiintymisen säilymisedellytykset.” Mitähän tämä tarkoittaa käytännössä, erityisesti metsätalouden kannalta?

    Kaupungin virkamiehen mukaan yleiskaavan luo-merkintä on pelkästään informatiivinen, eikä sillä ole vaikutusta metsätalouteen. Mitenkähän lienee? Kun metsäyhtiö X tulee hakkaamaan dolomiittialueella sijaitsevaa leimikkoani (josta ei löydy tikankonttia, neidonkenkää tai muutakaan luontokohdetta), niin näen jo silmissäni YLE:n uutisen: ”Metsäyhtiö X aloitti avohakkuun dolomiittialueella, joka on yleiskaavassa merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi, jolla tavataan vaateliasta kasvillisuutta ja huomionarvoista lajistoa.”

    Ikävä kyllä tuollainen uutinen olisi täysin totta, koska kaavamääräyksessä lukee sanatarkasti juuri noin. Näenkin jo, kuinka Greenpeace ja Metsäliike vaativat hakkuun välitöntä keskeyttämistä. Lisäksi kuulen niiden äänekkäät vaatimukset siitä, ettei yksikään metsäyhtiö saa enää muuallakaan Suomessa ostaa puuta, joka on hakattu ”luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeältä alueelta.”

    Tornion uusi yleiskaava on onneksi vasta ehdotusvaiheessa, joten metsäalan toimijat ehtivät vielä hyvin vaikuttaa sen sisältöön. Ehkäpä myös luo-merkinnät, tai ainakin dolomiittialueet, vielä katoavat lopullisesta kaavasta. Kaavan hyväksyy lopulta kaupunginvaltuusto. Siellä yli puolet paikoista on Keskustalla, joka perinteisesti on suhtautunut metsätalouteen varsin ymmärtäväisesti. Tarinalla voi siis hyvinkin olla onnellinen loppu.

    Enpä kuitenkaan ihmettelisi, jos jotain vastaavaa olisi vireillä myös muualla Suomessa. Tapio on julkaissut jo vuonna 2015 selvityksen siitä, millaisia ongelmia yleiskaavamerkinnät saattavat aiheuttaa metsätaloudelle: https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/10/Metsatalouden-nakokulmia-yleiskaavamerkintoihin.pdf Jo tuolloin on selvästi tiedostettu, kuinka yleiskaavan luo-alueet luiskahtavat helposti ja huomaamatta ns. harmaan suojelun piiriin.

    Kannattaa lukea tuo Tapion selvitys, ja tarkistaa onko oman metsän sijaintikunnassa vireillä yleiskaavan päivitys. Torniossa kaavaprosessin luonnosvaihe jäi käsittääkseni huomaamatta niin mhy:ltä, MTK:lta, metsätalouden harjoittajilta kuin puunostajiltakin. Osasyynä tähän saattoi olla se, ettei kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa katsottu ketään metsäalan toimijaa osalliseksi kaavaan, ei edes viranomaisena toimivaa Metsäkeskusta. Tämä on todella erikoista, onhan Tornion pinta-alasta pääosa juuri metsätalousaluetta. Osallisten listalta löytyi kyllä muita viranomaistahoja kuten ELY-keskus ja museoviranomainen, sekä tietysti luontojärjestöjä.

    Kannustan kaikkia metsäalan toimijoita kautta Suomen seuraamaan aktiivisesti oman alueen vireillä olevia kaavahankkeita, ja vaikuttamaan kaavojen sisältöön etupainotteisesti jo niiden valmisteluvaiheessa. Jos metsäala ei itse aktiivisesti valvo etujaan kaavaprosesseissa, ei sitä valitettavasti tee meidän puolesta kukaan muukaan.

    Tekijä
    Timberland
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Petkeles Petkeles 24.8.2025, 16:43

    Onhan se. Kannattaa perehtyä myös kaavan luontoselvitykseen. Sieltä voi bongata melko hyvin kunkin luo-merkinnän syyn.

    Scientist Scientist 24.8.2025, 18:23

    Ei estä, riippuu tietysti merkinnästä. Minulla luo-1 merkintä puron varressa. Sen suojaetäisyyttähän edellyttää jo metsälaki. Minulla myös muistaakseni M-Y merkintä ja vmma merkintä eli valtakunnallisesti merkittävä maisema alue. Ei kaupungin mukaan tarvita edes maisemtyölupaa

    Pyysin tähän kysymykseen kunnan viranomaiselta vastauksen sähköpostilla, jotta jää dokumentti.

    Luonto selvitykset ovat usein melko surkeita. Joku konsultti vain käväiseisee metsässä kerran. Itse tiedän oman metsäni linnustosta enemmän kuin selvitys. Kumma että ne on usein julistettu salaisiksi. Ei herätä luottamusta. Riittää että on esim yksi havainto huuhkajasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.8.2025, 19:49

    Kiitos hyvästä vinkistä. Tätä edunvalvontatoimintaa myös paikallisen mhy:n kannattaisi tehdä.

    Timberland 24.8.2025, 20:02

    Petkeles: Luontoselvitykseen on toki perehdytty. Dolomiittialueiden osalta ydinkysymys on se, voiko alueen määritellä luo-alueeksi pelkän kallioperän perusteella, kun tarkoituksena on suojella maanpinnan kasvillisuutta, eikä itse kallioperää. Kuten todettiin, niin huomioitavia luontokohteita esiintyy dolomiittialueillakin vain harvakseltaan ja satunnaisesti.

    Luontoselvityksenkin mukaan ”Tieto kallioperän tärkeistä kivilajeista on hyvä lähtökohta kaavan suunnittelussa, mutta lopulta kalkkia suosivan kasvilajiston esiintyminen on selvitettävä maastossa.” Luontoselvitys on kuitenkin tehty pelkästään kirjoituspöytätutkimuksena, eli maastossa ei ole käyty. Maastotöiden tekeminen tuhansien hehtaarien alueella on tietysti sula mahdottomuus yleiskaavahankkeen puitteissa.

    Luontoselvityksessä todetaan myös, että Torniossa esiintyy kalkkivaikutteisen alueen kasvillisuutta kaikkien ravinteisten kivilajien alueilla, ei siis pelkästään dolomiittialueilla. Miksei siis kaikkien ravinteisten kivilajien alueita otettu mukaan luo-alueeseen? Ehkäpä siksi, että niiden yhteenlaskettu pinta-ala kattaa lähes puolet Tornion kaupungin maa-alasta. 40.000-50.000 ha luo-alue saman kunnan alueella olisikin varmaan Suomen ennätys. Tosin tuo dolomiittialueiden 7.000-8.000 hehtaariakin saattaa jo olla sellainen.

    Noiden kolmen muun Tornion kaavaluonnoksen luo-merkinnän (Metsälain 10 § tärkeät elinympäristöt, Kemera-ympäristötukikohteet ja Soiden suojelun täydennysehdotuksen toteutumattomat kohteet) taustat ja perusteet ovat sinänsä ihan ymmärrettäviä. En kuitenkaan näe mitään syytä sille, miksi ne pitäisi merkitä yleiskaavaan. Ne kaikkihan ovat voimassaolevaa todellisuutta ja käytäntöä ilman kaavamerkintäänkin.

    Kokenut kaiken tietää 24.8.2025, 20:17

    Moni maanomistaja varmaan on tehnyt kemera- suojelusopimuksen kymmeneksi vuodeksi, tarkoituksella, että se on määräaikainen, ja jatko päätettävissä sopimuksen jälkeen. Ei ole varmaan ollut monellakaan tarkoitus, että sopimuksen päättyessä alue on kaavalla ilmaiseksi rauhoitettu. Itse tarjosin kaavoitettua kohdetta suojeluun korvausta vastaan, eivät viitsineet tulla katsomaan, meinasivat, että kaava suojelee sen muutenkin. Vaikka eihän se sitten niin ollutkaan, selvyyttä siihen ei kyllä saanut mistään, ennen kuin tein metsänkäyttöilmoituksen, ja tuli virallista postia. Se, että kunnasta joku virkamies nyt on sitä mieltä, että voi hakata, eikä lupiakaan tarvita, ei tarkoita, etteikö hakkuu seuraavan viranhaltijan mielestä olisi täysin pois suljettu vaihtoehto.

    Timberland 24.8.2025, 21:09

    Kokenut kaiken tietää: Juuri tuo kaavamerkintöjen epäselvyys ja monitulkintaisuus tulevat jatkossa(kin) aiheuttamaan ongelmia. Yleiskaavahan on luonteeltaan melko pitkäikäinen, voimassaoloaika on tyypillisesti ehkä 10-15 vuotta. Kaavamääräysten tulkinnat ja tulkitsijat ehtivät kuitenkin tuona aikana vaihtua moneen kertaan.

    Vaikka luo-yleiskaavamerkintä ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue” ei tällä hetkellä vaikuttaisi metsätalouteen mitenkään, niin jo muutaman vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen, vaikka itse kaavamääräys ei muuttuisi mitenkään.

    Jos yleinen metsätalouden vastainen trendi jatkuu, niin tätä kaavamerkintää voidaan ehkä piankin tulkita paljon tiukemmin ja kirjaimellisemmin kuin nyt. Ja juuri tästa syystä metsäalan toimijoiden pitäisikin mielestäni pyrkiä siihen, ettei tuollaisia tulkinnanvaraisia merkintöjä ja määräyksiä tulisi uusiin yleiskaavoihin enää lainkaan.

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)