Torniossa laaditaan parhaillaan uutta yleiskaavaa. Kaavaluonnokseen on piirretty useita tuhansia hehtaareja luo-alueita, eli ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita”. Lähes kaikki luo-alueet sijaitsevat kaavan M- eli maa- ja metsätalousvaltaisella alueella.

Luo-alueita on kaavaluonnoksessa neljää eri tyyppiä: Metsälain 10 § alueet, Kemera-ympäristötukikohteet, Soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutumattomat kohteet sekä Dolomiittialueet. Viimeksimainitun osalta kaavamääräys toteaa, että ”Alueella tavataan vaateliasta kasvillisuutta ja huomionarvoista lajistoa.” Sanamuodosta voi päätellä, ettei tarkoituksena ole suojella dolomiittialueen kallioperää, vaan maanpinnan kasvillisuutta. Dolomiittialue on kuitenkin rajattu kaavakarttaan puhtaasti kallioperäkartan perusteella, ja kartasta arvioituna se edustaa yli 95 % Tornion kaikkien luo-alueiden yhteenlasketusta pinta-alasta.

On tunnettua, että Tornio sijaitsee ns. Lapin kolmion alueella, jossa tavataan mm. kalkinsuosijakasveja huomattavasti yleisemmin kuin muualla Pohjois-Suomessa. On myös tunnettua, ettei näitä kasveja esiinny joka paikassa, vaan esiintymät ovat pääosin pienialaisia tai pistemäisiä. Siihen nähden kaavaluonnoksen tuhansien hehtaarien dolomiittialueet tuntuvat rajusti ylimitoitetuilta. Kartalta silmämääräisesti arvioituna kyseessä on karkeasti 7 % Tornion maapinta-alasta.

Kaavaluonnoksen kaavamääräys sanoo kaikkien luo-alueiden osalta näin: ”Alueen maankäyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajien esiintymisen säilymisedellytykset.” Mitähän tämä tarkoittaa käytännössä, erityisesti metsätalouden kannalta?

Kaupungin virkamiehen mukaan yleiskaavan luo-merkintä on pelkästään informatiivinen, eikä sillä ole vaikutusta metsätalouteen. Mitenkähän lienee? Kun metsäyhtiö X tulee hakkaamaan dolomiittialueella sijaitsevaa leimikkoani (josta ei löydy tikankonttia, neidonkenkää tai muutakaan luontokohdetta), niin näen jo silmissäni YLE:n uutisen: ”Metsäyhtiö X aloitti avohakkuun dolomiittialueella, joka on yleiskaavassa merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi, jolla tavataan vaateliasta kasvillisuutta ja huomionarvoista lajistoa.”

Ikävä kyllä tuollainen uutinen olisi täysin totta, koska kaavamääräyksessä lukee sanatarkasti juuri noin. Näenkin jo, kuinka Greenpeace ja Metsäliike vaativat hakkuun välitöntä keskeyttämistä. Lisäksi kuulen niiden äänekkäät vaatimukset siitä, ettei yksikään metsäyhtiö saa enää muuallakaan Suomessa ostaa puuta, joka on hakattu ”luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeältä alueelta.”

Tornion uusi yleiskaava on onneksi vasta ehdotusvaiheessa, joten metsäalan toimijat ehtivät vielä hyvin vaikuttaa sen sisältöön. Ehkäpä myös luo-merkinnät, tai ainakin dolomiittialueet, vielä katoavat lopullisesta kaavasta. Kaavan hyväksyy lopulta kaupunginvaltuusto. Siellä yli puolet paikoista on Keskustalla, joka perinteisesti on suhtautunut metsätalouteen varsin ymmärtäväisesti. Tarinalla voi siis hyvinkin olla onnellinen loppu.

Enpä kuitenkaan ihmettelisi, jos jotain vastaavaa olisi vireillä myös muualla Suomessa. Tapio on julkaissut jo vuonna 2015 selvityksen siitä, millaisia ongelmia yleiskaavamerkinnät saattavat aiheuttaa metsätaloudelle: https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/10/Metsatalouden-nakokulmia-yleiskaavamerkintoihin.pdf Jo tuolloin on selvästi tiedostettu, kuinka yleiskaavan luo-alueet luiskahtavat helposti ja huomaamatta ns. harmaan suojelun piiriin.

Kannattaa lukea tuo Tapion selvitys, ja tarkistaa onko oman metsän sijaintikunnassa vireillä yleiskaavan päivitys. Torniossa kaavaprosessin luonnosvaihe jäi käsittääkseni huomaamatta niin mhy:ltä, MTK:lta, metsätalouden harjoittajilta kuin puunostajiltakin. Osasyynä tähän saattoi olla se, ettei kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa katsottu ketään metsäalan toimijaa osalliseksi kaavaan, ei edes viranomaisena toimivaa Metsäkeskusta. Tämä on todella erikoista, onhan Tornion pinta-alasta pääosa juuri metsätalousaluetta. Osallisten listalta löytyi kyllä muita viranomaistahoja kuten ELY-keskus ja museoviranomainen, sekä tietysti luontojärjestöjä.

Kannustan kaikkia metsäalan toimijoita kautta Suomen seuraamaan aktiivisesti oman alueen vireillä olevia kaavahankkeita, ja vaikuttamaan kaavojen sisältöön etupainotteisesti jo niiden valmisteluvaiheessa. Jos metsäala ei itse aktiivisesti valvo etujaan kaavaprosesseissa, ei sitä valitettavasti tee meidän puolesta kukaan muukaan.