Keskustelut Metsänhoito Green Deal

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
  • Green Deal

    EU-komissio on luomassa uutta  ilmasto- ja ympäristöprojektia.  Metsät tulevat olemaan projektissa tärkeässä roolissa. Metsien suojelemiselle ja ennallistamiselle   asetetaan tavoitteet.

    Eräät tutkijat ja ympäristöjärjestöt  ovat todenneet E-Suomessa hyvän tavoitteen metsien suojelemiselle olevan 17 % metsäalasta. Tätä tavoitetta tullaan varmasti ympäristövirkamiesten keskuudessa lämpimästi kannattamaan ja edistämään neuvotteluissa.  Tavoite johtanee muutaman sahan ja paperi/kartonkikoneen sulkemiseen. Jos vaihtoehtona on muutama tuhat työpaikkaa tai metsien suojelu, suojelu menee aina  työpaikkojen edelle.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Määräaikaisista sopimuksista pitäisi päästä pysyviin jotta ekosysteemi saisi kehittyä oikeasti luonnonprosessien ehdoilla. Sopimuksessa voisi olla katumuspykälä eli purkaminen tai kohteen myyminen pitäisi olla sallittua.

    Puolalaisille ja muille halukkaille voidaan antaa asiantuntijapalveluja taimitarhojen perustamiseen ja metsittämiseen.

    jees h-valta

    Kaikki nykyiset suojelualueet talouskäyttöön uudelleen. Mitään ihmeellisiä luontoarvoja niissä ole. Parkanon Helvetinkolun maisemat voisi olla ainoat ja ehkä Repoveden. Jylhiä paikkoja.

    mehtäukko

    Tolopaisen kommentissa on kyllä vinha perä!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keski-Euroopassa hakataan nyt tuhometsiä ja ymmärtääkseni tuhojen laajuuden suuri syy on kuusen yksipuolinen viljely. Mehän emme syyllisty tähän vai ehkä sittenkin…

    Gla Gla

    Niinpä. Aloittajan jutuista tai muistakaan ajankohtaisista luvuista en tiedä, mutta suojelualueiden potentiaali on pieni, muutamia prosentteja. Suojelualueet ovat tärkeitä, mutta talousmetsien käsittelystä tulee vaikuttavat hehtaarimäärät ja se ratkaisee. Kun ympäristöarvojen kehitys ja puuntuotannon tehostuminen eivät ole nykytilaan verrattuna ristiriidassa, jokin mekanismi yrittää ohjata suomalaista kehitystä päinvastaiseen suuntaan. Kauempaa katsottuna Suomi on pieni vaikuttaja ympäristöasioissa, mutta metsäteollisuudessa merkitys on kilpailijoiden näkökulmasta katsottuna suurempi. Ehkä se selittää, miksi pyrkimys viedä asiaa suomalaisen yhteiskunnan knnalta oikeaan suuntaan on niin heikko.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei se oikein hyvin selitä, kun metsäteollisuuden kilpailijat ovat ulkomailla ja kampittajat kotimaista tuotantoa. Mutta kampittajat, mm. jotkut vihreät, ovat varmaan mielestään oikealla asialla. Kysymys on siitä, että meidän pitää löytää tasapaino metsien eri hyötyjen välillä. Lisäksi pitää muistaa että metsäkakkua voidaan jakamisen lisäksi myös kasvattaa!

    Gla Gla

    Varmaan osaamattomuuttakin on mukana, kun osapuoliakin on paljon. Mutta myös ulkomaista rahoitusta, jossa kansainvälisillä ympäristöjärjestöillä on oma roolinsa. Lisäksi nämä propagandaa levittäessään saa mukaansa ihan tavallisia suomalaisia. Vieläkään ei täällä ymmärretä, että miten pehmeitä ja hyviä arvoja edustavan toiminnan taustalla voi olla aivan toisenlaiset intressiryhmät.

    Vaalien alla kysyin halukkuudesta kasvattaa puuntuotantoa, mutta vihreän mukaan sellaisesta ei ole ollut puhetta. Vain hakkuiden rajoittamisesta. Ellei tämä ole suomalaisen yhteiskunnan etujen vastaista, mikä sitten ja voiko suomalainen olla tällaisen taustalla?

    Apli

    Koska metsät on minulle sijoitus muiden joukossa, on aivan sama mistä rahaa tulee, tuleeko se UPM vai Metsäliitto vai suomen valtio, suojeluun menee heti kaikki kun se on taloudellisesti järkevämpää kun puun myynti. Nyt suojeluun ohjattava raha on tasolla ei mitään järkeä. Mutta ehkä hommaan tulee muutos.

    mehtäukko

    Periaatteessa kyllä noin kuten Apli kertoo. Ratkaisut on, – jos suojelu on henki ja elämä-, oltava vähintään yhtä varmalla pohjalla kuin metsän kasvu.

    Ja piireröillä tässä ei ole osaa eikä arpaa. Perseaukisten tyhjätaskujen on viisainta pysyä koloissaan.

    Puuki

    Suojelun lisäämiseen ja sitä kautta hiilivarastojen kasvatukseen ei ole tarpeeksi rahaa, siksi siihen hakkuiden rajoittamiseen pyritään myös muuta kautta. Vaikka oikeasti kasvun lisääminen ja hiilen lisääminen onnistuu parhaiten ottamalla käyttöön puun kasvua lisäävät keinot eikä museoimalla metsiä.  Mutta ulkomaiset metsäyhtiöt on varmasti innolla mukana suosittelemassa kilpailijoiden toimintamahdollisuuksien rajoittamista. Itse asiaan eli kok. hiilinielun lisäämiseen sillä hakkuiden rajoittamisesta täällä ei ole muuta kuin negatiivista vaikutusta., kun huomioidaan myös kerrannaisvaikutukset.  Sitä ei asiaan vain tunteella tai ideologisista syistä suhtautuvat ota huomioon.

    Määräaikaisen suojelun korvaus on yleensä muodollinen summa, jos ei suojele viimeistä pystyssä olevaa metsäänsä; silloin korvaus on vähän parempi.  Määräaikaista suojelua voidaan jatkaa sen määräajan (10/20 v.) jälkeen uusimalla sopimus.  Siinä on sitä katumuspointtia mukana, jos ei haluakaan hakata metsää varastoinnin jatkoajan jälkeen. Tai voi ne säännöt ehtiä muuttuakin eikä metsää saakaan enää käyttää normaalisti ja mo joutuu ihan omin kustannuksin jättämään metsä lahoamaan.

    Oikea korvaussumma metsän hiilensidontaan pitäisi kerätä päästömaksuista, joita peritään fossiilisista päästöistä.  Autoilusta peritään jo moninkertainen summa päästömääriin nähden. Kunhan sama ulotetaan mm. lentokoneiden päästöihin, alkaa olla massia käytettäväksi metsien suojeluun yllinkyllin.

    Helpointa on esittää suojelua ja hiilen sidonnan lisäämistä sieltä missä omiin päästöihin ei tarvitse paneutua.  Fossiiliset kattaa päästöistä n. 75 % ja loput pääosin maataloudesta, metsät on ainoa nielu.  Ei riitä mihinkään vaikka kaikki Suomen metsät museoitaisiin ; päin vastoin sen vaikutus loppuisi suht. nopeasti ja kääntyisi päinvastaiseen suuntaan kasvun hiipuessa ja metsätuhojen lisääntyessä.

    Ilmastopaneeli hehkuttaa nyt sähköautojen lisäämisen välttämättömyyttä ja kertoo kuinka se vähentää parhaiten päästöjä . Akkukemikaalien päästöjä ei ole laskettu ilmeisesti mukaan. Eikä muitakaan reaaliteetteja ; kalliiden latauspisteiden ja  – autojen hankintakuluja.  Kuulemma voidaan hankkia edullisempia pieniä sähköautoja, niin onnistuisi.  Mutta silti akkujen hankinta ja uusiminen lisää niin menoja kuin päästöjäkin.    Pienempiä akkuja joudutaan uusimaan useammin kuin isompia.  Esim. hybridi -Minin paino on reilusti yli 2000 kg ja akun takuu kestää vain 6 v / 100 000 km. Jos/kun sähkö ladataan vielä hiilivoimalan sähköllä, niin ekologisuutta siinä ei ole olemassakaan. Biokaasu on unohtunut ; ei taida olla sen puolen osakkeita ilmastoasiantuntijoilla salkussa(?).

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)