Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Pari hehtaaria on kuivan kankaan nuoren metsän hoitoa. Miten olette jättäneet mäntyvaltaiseen (5-7 metrin) taimikkoon haapoja, niitä kun tahtoo olla kuviolla. Pihlajiakin on riittämiin.
Oma suositus on että kaikki haapa pois männyntaimikoista, tahtoo muuten tulla ikuinen riesa. Ostopalstojen kautta huonoja kokemuksia männiköistä joissa haapaa on ollut. Lähinnä männynversoruoste ja hirvet tykkää haavasta. Käytännössä niissä männyntaimikoissa joissa on ollut haapaa on myös pahimmat hirvituhot.
Luke kertoo, että nimenomaan tiheä haapavesaikko lisää männynversoruosteen riskiä, yksittäiset haavat ei niinkään.
itse jätän isot haavat ja muutaman taimen. Mutta en edes 5%.
toki joskus pitäisi kokeilla energiapuuhaavan kasvatusta.
Kuivalla kankaalla haavat kasvaa joka tapauksessa lahoiksi, energiapuussa ja monimuotoisuuspuissa se ei tietysti haitttaa. Itse hävitän männyntaimikoista haavat mahdollisimman tarkkaan. Molemmat pihlaja ja haapa ovat tosiaan todella toimivia hirvimagneetteja. Ja iso haapa tekee aika lailla sitä haapavesakkoa ja lehteä. Edesauttaako se runsas lehtimäärä männynversoruosteen leviämistä? Lukehan nyt voi luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi kertoa vähän painotettua tarinaa.
Ei haapa sovi kuivalle kankaalle. Versoruoste en väli-isäntänä se haittaa eniten juuri karulla kasvupaikalla. Kaulaisin haavat ja kaikki pois muutaman vuoden kuluttua.
Tutkimusten ja kokemuksen valossa mäntytaimikoissa ei kannata haapaa kasvattaa männynversoruosteriskin vuoksi. Männynversoruostetta esiintyy kaikilla kasvupaikoilla. Tutkimukset osoittavat, että nimenomaan niissä männyntaimikoissa, joissa on runsaasti haapavesakkoa tautia esiintyy todennäköisimmin. Yksittäiset taimikkoa suuremmat haavat eivät ole niinkään riski männynversoruosteen kannalta. Eli männyn ja haavan yhdessä kasvattaminen ei ole viisasta, mikäli haluaa välttää männynversoruostetta.
Itse olen raivannut käytännössä kaikki haavat ja pihlajat pois männyntaimikoista ihan jo hirvituhoriskin vuoksi. Hirvet kyllä ruokailevat taimikossa joka tapauksessa, mutta mikäli taimikko on suht puhdas männikkö, niin syöntiä esiintyy todennäköisimmin vain talvella. Mikäli seassa on lehtipuuta (haapa, pihlaja, koivu), niin silloin hirvituhoja tulee väistämättä myös kesällä.
Pitkästä aikaa näkee männyntaimen tämän vuoden versoissa keltaisia ruostelaikkuja, kun on ollut männyn versoruosteelle otollinen kolea ja sateinen alkukesä.
Isot säästöpuuhaavat eivät muuten levitä männynversoruostetta Metsälehdessä siteeratun tutkimuksen mukaan (aloittajan tapauksessa ei ollut tästä kysymys). Mutta kuten yllä sanottu, vesakko levittää ja vesakkoa syntyy jos vähänkään isompia haapoja lähtee kaatamaan tai kaulaaminen epäonnistuu ja menee esim. puuaineksen puolelle.
Kokeneen kysymykseen vastaus: männynversoruosteen itiöt talvehtivat maahan varisseissa haavan lehdissä.
Männyn neulasissa esiintyvät laikut ovat männynneulasruostetta. Sen väli-isäntänä on parikymmentä tavallista metsäkasvia mm. metsämaitikka ja leskenlehti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään