Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Paljaaksi hakatun puumassa kaksinkertaistuu sitten kun sen vadelmikko lakastuu ja taimet ovat kaks’kertaa pitemmät 10 -15 vuodessa! Arvo kyntää edelleen.
Vertaus; 110 m 3 /ha jk puusto tilavuus tuplaantuu 10 -20 vuodessa arvo kasvaa sitäkin paremmin. Valtakunnallinen vesakkotuotanto -70 luvulta lähtien ei ole korjannut tilannetta kaikkien kantojen käännölläkään. Hehtaarituotto matelee parhainmillaan edelleen 150 € /v paikkeilla.
Tiukalle ottaa myös Suorittavan huomata puustopääomien tuplaantuminen. Tuplaantuminen on toteutunut kertomallasi tavalla, jos lähtökohdaksi otetaan julkilausuman määrämittaan harsinta ja sen kieltäminen. Siitä ajasta on tuplattu, mutta kysymys ei ollut lähtökohdiltaan sellaisesta metsänhoidosta, joka olisi tuottanut ja ei voi verrata nykyiseen jk metsänhoitoon, joka tuottaa ja ei varsinkaan siihen, minkälaiseksi jk metsänhoito on kehittymässä?
Mehtäukko on oikeilla jäljillä. Mutta älä ole liian pitkään passissa, ettei mene liittosi karille, kuten Uutta näkemystä metsästykseen -palstalla varoitettiin. Eilen illalla hirvikoiranpentu innostui nyysäämään hirvenjälkiä ja -makuuksia. Sain vasta pimeällä vähän vaille kymmeneltä pois. Keräsin vaimollle odotellessa puolukoita.
Metsähallituksen tuloutusta eli hakkuita pitäisi alentaa, kuten Ollikainen ilmeisesti ehdottaa, eikä nostaa, kuten hallitus ehdottaa. Saataisiin lisää hiilinieluja, ja niin että jokainen kansalainen osallistuu, ei vain yksityiset metsänomistajat. Saataisiin myös lisää suojelualueita, jos suunnittelulla suojeltujen valtion maiden tila muutettaisiin tiukasti suojelluiksi.
Mitenkäs se näin päin yks’kaks muljahti. Että hakkuita vähentämällä saadaankin lisää hiilinieluja. Eikös tähän asti hakkuita lisäämällä niitä ole saatu. Ja suojelualueethan ovat olleet kärjessä hiilinielujen vähentäjinä.
Käsittääkseni Ollikaisen ehdotus perustuu Pukkalan laskelmiin, joissa hakkuiden vähennys lisää kasvua, samaan tapaan kuin oletetaan Soimakallion arvioissakin. Pukkalan mukaan metsissä on nyt vähän puustopääomaa, jota voidaan kasvattaa huomattavasti metsien kasvun kärsimättä.
Uudet suojelualueet perustettaisiin todennäköisesti pääosin vanhoihin metsiin, jotka eivät enää kasva kovin kovaa vauhtia (ts. ei suurta vaikutusta kokonaiskasvuun). Jos suojeluun otettaisiin myös nuorempia metsiä, niistä kasvua löytyisi tietenkin edelleen. Lisäsuojelun merkittävämpi välitön vaikutus hiilinieluihin tulisi kuitenkin ehkä hakkuiden vähenemisen kautta.
Hiilinieluun saadaan kyllä välitön lisäys, kun pienennetään vuotuisia hakkuita: hiilinielu = metsien kasvu – hakkuut – luonnonpoistumat. Eli lyhyellä aikavälillä hakkuiden alennuksen hiilinielulisäys on täysin varma, mutta pitkällä aikavälillä epävarma, ja riippuu muun muassa hakkuiden kohdentumisesta, metsän ikärakenteesta sekä metsätuhojen kehityksestä.
Kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi jo 2035 mennessä, puhutaan hyvinlyhyestä aikavälistä. Eli voidaan tehdä hiilineutraaliustemppu nyt ja ihmetellä seurauksia sitten myöhemmin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään