Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Nyt puhutaan mehtäukko asioista tästä eteenpäin muutaman vuosikymmenen tähtäimellä – ei taaksepäin. Metsien tila on nyt hyvin erilainen kuin 50 vuotta sitten. Käsitykset vaikutuksista eroavat jonkin verran tutkijasta toiseen, ja mitä pitempi aikaväli, sitä epävarmempi ennuste. Jos hakkuiden vähentäminen saadaan tehtyä niin, että metsät eivät vanhene oleellisesti, vaikutukset eivät liene dramaattiset ainakaan hetimmiten.
…”Menkää katsomaan tiktokista malliksi muutama video vaikkapa Intiasta. Missä vesistössä kelluu kaikki jätteet , ulosteet, muovipullot ym törky. Ihmiset elää siinä yläpuolella slummeissaan.
Et ihan väärällä laitaa maapalloa ollaan jankkaamassa jostain hiilinieluista ..”
Ja Kiina, Amatzonin tuhoaminen jnejne. Kyllä tämä hömppä on hullun hommaa.
Hankala tilanne Intiassa. Vaikeaa, ellei jopa erittäin vaikeaa, meidän vaikuttaa Intian vesistöihin. Jotenkin koulutusviennin kautta ehkä voisi onnistua, pitkäjänteistä touhua.
Mutta omiin vesistöihin voidaan vaikuttaa. Ja vaikka otsikon aiheeseenkin siinä samalla.
Ollikaisen esitelmässä kerrotaan, että alussa tapahtuisi notkahdus puun käytössä, mutta myöhemmin siinä palattaisiin entistä korkeammalle tasolle. Keinona aluksi metsälain muutos, joka perustuu metsänhoitosuosituksen sisällyttämiseen metsälakiin. Tällä keinoin arvioitiin saatavan metsiin vajaat 9 milj. tn CO2-ekv. nielua. Hiilivuokramekanismista tarvitaan erillinen selvitys.
Mainitaan ITMO:t eli ulkomailta ostettavat nieluyksiköt. Kun ongelmana ovat meillä turvemaaperän päästöt, vaihtoehtona tai lisäkeinona voisi olla ennallistamisvarojen kohdistaminen oikeisiin (=runsaspäästöisiin) kohteisiin. Striimissä Ollikaisella on erittäin hyvä vastaus koskien jatkuvaa kasvatusta: se on metsänomistajan oma valinta ja se ei ole viisasten kivi, ei edes turvemailla!
Ei, mutta onhan se fossiilien tavoiteltu vähennysura koko ajan itsestään selvänä taustalla olemassa, kun pyritään hiilineutraaliksi. Hiilineutraaliustavoite pystytään Ollikaisen mielestä saavuttamaan, vaikka maankäyttö näyttäisi jäävän skenaarioissa nollatasolle. Ehkä arvioidaan, että maankäytön ulkopuoliset tekniset nielut kehittyvät niin suuriksi, että lopulta ne kattavat kaikki fossiiliset päästöt. Samaan aikaan saadaan lisää yritystoimintaa sinne Matti Pohjolan Hesarissa kaipaamiin uusiin teknologioihin. Datakeskuksien asema tässä hiukan kohenee, koska niistä saadaan tarpeellista kaukolämpöä, kun pienpuun polttoa energiaksi halutaan vähentää.
Kaiken kaikkiaan tämä vaikuttaa toteutuskelpoiselta paketilta. Suurin kysymysmerkki itselläni liittyy siihen, toteutuisiko ennakoitu kasvun kiihtyminen, kun puustopääomaa kasvatetaan. Ollikainen ei puhunut metsien ikärakenteesta mitään, joten jää epäselväksi onko se huomioitu laskelmassa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään