Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei ole tarvetta laittaa puljuja kylmäksi. Riittää ,kun noudatetaan metsänhoitosuosituksia. Hakattavaa puuta on tarjolla muutamassa vuodessa nykyistä enemmän. Näinhän yhtiöt ja valveutuneet metsänomistajat ovat toimineet tähänkin asti. Voisivat muutkin toimia samoin.
Siinä on vain sellainen mutta, ettei puunjalostusyhtiöt ala odottelemaan ”muutamaa vuotta”. Jos puita ei tule tarpeeksi tehtaalle, tehdas pannaan kiinni. Aivan sama se on puunkorjuuyrityksillä. Jos korjattavaa puuta alkaa olla vähemmän, on koneitakin kohta metsässä vähemmän.
Katsoin puoliväiin Ollikaisen esitystä ja täytyy kyllä sanoa, että liian paljoin säätöä ja burokratiaa tarvitaan, että ohjelma olisi realismia. Metsänomistajelle hiilinielusta maksettaisiin?
Kartta hakkuuasteesta on eteläisen Suomen osalta juuri sellainen kuin pitääkin olla, että metsien kasvu olisi maksimaalinen ja kasvu lisääntyy 10 vuoden aikana 2035 mennessä jalostetuilla taimilla +Metkatuet ja Tapion metsänhoidon suosituksilla miljoonilla kuutioilla. Muualla Suomessa hakkuita on vara nostaa, että päästäisiin samaan.
Varsinkin tuo puunpolton hankaloittaminen verottamalla lopettaa tuhkalannoitukset, kun juuri niitä pitäisi lisätä turvemailla, joka nostaisi kasvua 2…4 m3/ha/v ja vaikutus olisi vielä koko kiertoajan mittainen 40..60 vuotta. Tuhka lannoitusalan tavoite voisi olla 50 000 ha/v (nykyisin 16 000 ha) ja sillä voidaan ojitetuista turvemaista 2,5 milj.ha pitää lannoituskierrossa ikuisesti.
Meillähän on jo olemassa rakenteet valmiina metsien kasvun nostamiselle Metkatuilla ja Tapion metsänhoidon suosituksilla. Mitään uusia tällaisia vahingollisia toimenpiteitä kuten puunpoltolle vero ei tarvita.
Sähkökattiloille pitäisi se vero laittaa, että puun poltto jatkuisi tuhkaa tuottaen.
Jos hakkuut pysyvät nykyisellään, kuten nyt näyttää ainakin lähivuosille, seuraavat 10 vuotta, niin hakkuusääästöä on rutkasti enemmän kuin nyt 15 milj.m3/v.
Lisäksi Ruotsissa metsien kasvu palasi jo ennalleen notkahduksen jälkeen. Missä viipyy Suomen metsien kasvun nousu takaisin 110 milj. m3/v.
Enkä usko, että TOC-humuspäästöistä 1,8 Mtn/v vesiin olisi laskettu CO2-nielua, joka on 3,67*1,8= -6,6 Mtn/v, vaan se puuttuu Suomen metsien CO2-kokonaisnielusta. Eikä tämä TOC-päästö vesiin 1,8 Mtn/v ole koko metsien tuottama TOC-päästö vaan murto-osa kaikesta.
Eipä niistä rästikohteista saa kunnollista metsää tekemälläkään. Vimma kasvattaa energiapuuta taimikossa on johtanut kasvun taantumiseen.
Kemera ja metka on oma ongelmansa. Hoitotoimien viivästyminen metkoja ja kemeroita kalastellessa johtaa vääjäämättä puuston kasvun hidastumiseen. Tuet eivät saa muuttaa ajattelua toimenpiteiden oikea-aikaisuuden suhteen. Tuet on tarkoitettu rästien hoitamiseen. Oikea aika tehdä tarvittavat toimenpiteet on aiemmin ja monesti on tarve toteuttaa raivaukset tiiviimpään tahtiin ,mitä tukiehdot edellyttäisivät. Nyt joudutaankin ällistelemään tuloksia ,joihin on päädytty ,kun raivaukset tehdään liian myöhään ja hakkuut ennen aikojaan liian pieneen puustoon.
Kun lait päivitetään ohjaamaan parempiin käytäntöihin , ei kenelläkään pitäisi olla syytä valittaa. Ne eivät ainakaan valita ,jotka ovat tähän asti noudattaneet suosituksia . Myytävää riittää, eivätkä mahdolliset lakimuutokset aiheuta muutoksia hyviksi todettuihin käytäntöihin. Tukiriippuvaisilla saattaa olla enemmän haasteita sopeutumisessa. Aika moni on kirjoitusten perusteella viimeksi mainittuun joukkoon ilmoittautunut tälläkin palstalla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään