Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kyllähän esityksellä Visan mainitsemaan teollisuuden puun saatiin olisi vaikutusta. Teollisuushan ei pyöri Suomen metsävarojen varassa, vaan niiden, jotka puuta myyvät. Meillä on paljon tiloja, joista teriin päätyy puuta paljon vähemmän, kuin olisi mahdollisuuksia. Toisaalta on niitä, jotka tekevät puukauppaa, vaikka mitään järkevää myytävää ei olisikaan. Tämä kai pääasiassa johtuu taloudellisesta tilanteesta. Juuri tähän porukkaan, johon Suomen valtiokin kuuluu, esityksellä olisi hyvinkin suuri vaikutus. Kerrannaisvaikutukset saattaisivat olla hyvinkin merkittävät. Moni maatalouden investointi jäisi varmaan tekemättä ja moni navetta kylmenisi. Myös kaupunkien asuntokauppaan tästä myös jonkinlainen jälki jäisi. Yhtä palaa kun käy liikuttamaan, niin seuraukset voi näkyä hyvinkin yllättävissä paikoissa.
KuneKoski: ”Teollisuushan ei pyöri Suomen metsävarojen varassa, vaan niiden, jotka puuta myyvät.”
Juuri noin! Voiko asiaa enää paremmin kiteyttää. Joskus näissä keskusteluissa joutuu toteamaan, että aivan olennaisimmat ja yksinkertaisimmat perusasiat voivat olla joiltakin hukassa.
Ilman metsävaroja ei ole sitä myytävää. Perusasia tämäkin.
Sitä on ihmetelty ,miksi Ruotsin metsät ovat kasvaneet viime aikoina paremmin ,kun Suomen. Ruotsissa on keskitytty perusasioihin ja pyritty siihen ,että metsä kasvaa ja kehittyy . Kasvu on saatu aikaan ilman minkäänlaisia tukia. Suomessa pyritään vain välitavoitteisiin ja niidenkin kohdalla tuntuu tuen saaminen ja ikävän työvaiheen siirtäminen muille olevan tärkeämpää, kun metsän häiriötön kehittyminen. Tämän lyhytnäköisyyden seurauksena myytävän ainespuun ja hiilinielujen kehitys on hidastunut verrattuna naapurimme kehitykseen.
Suomessa ei nykyisin ole pakkohakkuita muuten kuin alueiden pakkolunastusten, yms. tilanteiden yhteydessä. Sodan jälkeen taisi olla pakkohakkuisiin luettavia tilanteita. Osaisiko joku palstalaisista kertoa niistä ajoista tarkemmin?
On se ”pakkohakkuisiin” luettava myös metsänhoidon vapauttaminen. Luotetaan siihen, että metsät hoidetaan ja pidetään tuottavina vapaaehtoisesti. Ei se näin mene, tilaisuus tekee varkaan. Jopa ”kannustimet”, toiminnalle asetettavat rajat, nähdään esteinä, vaikka ovat moninverroin tuottavaan toimintaan tähtääviä?
Bioenergia Ry vastustaa esitystä puunpolton verottamisesta. Eikös tuhkaa muuten synny myös sellutehtaan jäteliemen poltosta? Onko se kelvotonta suolle laitettavaksi?
Huonoa Ollikaisen esityksissä on se että jatkuva kasvatus tulee houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, kun metsälain lakiraja on siinä kohtaa lepsu. Pohjapinta-alat pitäisi nostaa jaksollisen mallin enskan tasoille, mikäli suositukset sementoidaan lakiin.
Parempi jos metsälain muutosta ei tarvittaisi lainkaan, vaan homma hoituisi vapaaehtoisin toimin. Metsähallituksen hakkuut voi eduskunta määrätä alemmiksi. Metsäteollisuus voisi sanoa että ok, ostamme vähän vähemmän etelässä ja entistä enemmän pohjoisessa. Etelän metsien kovat hakkuut ovat olleet kyllä hyväksi metsätuhojen eston kannalta.
Kyllä taas jovain suoltaa melkoista tekstiä. Mikä pakko kenenkään on hoitaa metsiään tai hakata jonkun mallinnuksen mukaan. Nykyään jokainen saa hoitaa tai olla hoitamatta kuinka haluaa.
Paljaaksi hakatun puumassa kaksinkertaistuu sitten kun sen vadelmikko lakastuu ja taimet ovat kaks’kertaa pitemmät 10 -15 vuodessa! Arvo kyntää edelleen.
Taas tein jotain väärin, kun viisi vuotta sitten istutettu kuusikko on nyt pituudeltaan ainakin 15-kertainen. Pitääpä aloittaa leikkaaminen, että kasvu hiipuu sinne minne kuuluukin.
Eikös tuhkaa muuten synny myös sellutehtaan jäteliemen poltosta? Onko se kelvotonta suolle laitettavaksi?
Mustalipeän tuhka taitaa olla vähän turhan tiukkaa tavaraa sellaisenaan lannoitteeksi, ainakaan hyväksytysti. Natriumia, klooria, rikkiä ja kaliumia siinä on melko suuria määriä, mutta missä suhteessa mitäkin sitten. Raskasmetallit on kysymysmerkki.
Saahan sitä kuvitella, että homma hoituisi vapaaehtoisin toimin. Osuu kyllä pahasti jaksottaisen metsiin ja Hakaniemen sosialistit siitä huolen pitävät, jos vaikka muuta tarkoittavat? Pitäisi ymmärtää mikä tuottaa, sillä tuotto jää väistämättä kyseenalaiseksi, jos metsässä sakkaa. On sillä väliä, minälaisen mallinnuksen mukaan metsiä hoidetaan ja onko lopulta hoitomuodolla väliä, jos alijäämillä mennään ja tuottavaan metsänhoitoon pyritään?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään