Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kiitos 140ärrä. Esityksessä kerrotaan mm. ”Tuhkat riittävät turvemaametsien lannoitukseen jatkossakin, mikäli puun polttoainekäyttöön ei tule merkittäviä rajoituksia ja tuhkien toimittaminen lannoitekäyttöön saadaan pysymään kilpailukykyisenä muihin hyötykäyttövaihtoehtoihin verrattuna.” Toinen käyttö tuhkalle on yleisesti maanrakennus.
Rukopiikki on varmaan ihan syystä huolissaan pohjoisen metsistä. Toisaalta, jos Metsähallitus alentaisi hakkuumääriään 2 milj. m3 kymmenen vuoden aikana, eikä kukaan saisi enää hakata keskenkasvuisia metsiä, hakkuut kohdistuisivat ehkä enemmän maan pohjoispuolen harvennusrästeihin, mikä parantaisi tukkipuun tuotosta jatkossa.
Jojo tarkoittaakin nyt sitä, että lorvikatarin vaivaama metsänomistaja tekee hyvän teon siirtymällä hoitamattomasta jaksollisestaan yrittämättömien kerhoon. Näille jk:n vötkylöille kun minkään asian eteenpäin vieminen metsän kunnostamisessa on pelkkää tervan juontia.
Elokuussa julkaistun tutkimuksen mukaan AMOC-romahdusta ei voida pitää enää epätodennäköisenä tapahtumana, minkä vuoksi fossiilisten polttoaineiden päästöjen voimakas vähentäminen on entistäkin kiireellisempää. Tutkimuksesta uutisoi muun muassa The Guardian.
Kilpailutilanteessa Valtiolla on etuja ja usein paremmat kuljetusväylät ja isommat hakkuualueet
Markkinasuhdanteet: Valtio voi odottaa parempia markkinaolosuhteita.
Käytännössä ero optimikohdassa voi olla 20-40 vuotta, ja taloudellinen tuotto kuutiometriä kohden voi olla 30-50% korkeampi valtiolle verojen ja kustannuseron vuoksi. Taktiikka tuotantoon eroaa paljon nopeudessa yksityisen verojen kanssa yrittäjään.
Mikä asia seuraa mitä, mutta jos AMOC muuttuu ennakoidulla tavalla, alkaa fossiiliset taas palamaan.
Trendinähän on jo pitkään ollut pelotella ihmisiä ties millä – näinhän poliittinen valta ja ”asiantuntijat” petaa itseään tärkeäksi. Jos nytkin katsotte uutisia, niin – puut loppuu; luonto katoaa; mehiläiset katoaa; ilmasto lämpiää eikun kylmenee; venäjä hyökkää; talous romahtaa; huumeet tuhoaa maan; kännykät pilaa aivot; tekoäly vie työt; rahat loppuu: USA sekoaa; puhdas vesi loppuu; siirtolaiset vievät työt jne. ja kaikki ihan tässä käsillä ja nyt. Saatte nähdä, että samat otsikot esillä vielä 2040, jos sinne asti elätte.
Edellä perkolaisen juttu on taas puuta heinää. Valtio ei ole yksityisen kilpailija.”…Käytännössä ero optimikohdassa voi olla 20-40 vuotta, ja taloudellinen tuotto kuutiometriä kohden…” Ei pidä paikkaansa.
Eipä se puu kasva valtion metsissä sen kummemmin kuin muuallakaan. Tosin valtio aloittaa lannoitukset pari vuotta ensiharvennuksen jälkeen ja jatkaa niitä kymmenen vuoden välein, niin että sama puusto voi saada lannat kolmeenkin kertaan.
Markkinasuhdanteet: Valtiolla on metsilleen kovat vuosittaiset tulostavoitteet. Ei siellä suhdanteita odotella. Heikon suhdanteen aikana pinoa on jatkettava jotta tavoitteet täyttyvät.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään