Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Eiköhän rääseiköitä tuota ja mainosta jaksottaisen tuottajat itse. Omituiseksi menee metsäkeskustelu, kun puolustetaan omia tuotoksia. Väitetään, että olisivat jostain toisesta hoitomuodosta kotoisin. Voihan se olla, että metsänhoidon vapauttaminen on siihen vaikuttanut ja hoitomuodon muutos on jaksottaisen metsänhoidon tapoja löystyttänyt. Ja voi olla, että on haukattu liian isosta kakusta. Tavoiteltavat litrakoot ja vähimmäismitat ovat tavoiteltavia ja toivottavia, mutta myös kysymys on valtavasta metsänhoidon urakasta. Siinä mielessä jk, peitteinen metsänhoito tuo paljon helpotusta metsänhoitoon. Tavassa hoitaa metsiä ja hoidon kustannuksissa.
Kun jaksollisesti hoidettu täystiheä sekametsä on ostettu, ja siitä yläharvennetaan kuution puita mukamas jk metsänä, ne puut ovat toisesta hoitomuodosta kotoisin. Sitä ei voi kukaan kiistää, ja miksi se ei mene kaaliin?
”…Tavoiteltavat litrakoot ja vähimmäismitat ovat tavoiteltavia ja toivottavia…”on taas kännistä sössötystä.
Jaksottaisen metsän putsaaminen muka jk metsänä menee kaaliin, mutta mehtäukolle ei tunnu menevän. Siitä täällä on kerrottu ja toinen on jaksottaisen metsänhoidon rästit, jotka ovat muuttaneet nuoren metsänhoidon tapoja olennaisesti. Eihän se ole tuottavaa jk metsänhoitoa, jos jaksottaisen metsä putsataan niin, että jäljelle jää tuottamaton metsä – olkoon rääseiköitä nekin, joiden varaan todistellaan. On todisteltu vuosikausia ellei vuosikymmeniä? Eikö olisi aika avata jk metsänhoito, on siitä kerrottu ja tutkimustuloksilla osoitettu? ”Konsensus” on vaarallinen olotila metsänhoidossakin?
Hyvä, että meni kaaliin. Eli avaamani keskustelu Pukkalan videon sanomana on huiputusta.
”…toinen on jaksottaisen metsänhoidon rästit..” eivät ole muiden päätettävissä, sillä ollaan vapaassa maassa. Se toiminta on kunkin vallassa.
”..Eihän se ole tuottavaa jk metsänhoitoa, jos jaksottaisen metsä putsataan niin, että…” Niimpä kun jk:n metsä aloitetaan nollasta kuten muukin, ollaan lähtötilanteessa verrannollisia. Ja tämä liittyy just mainittuun yläharvennussaaliin omimiseen j- kasvatuksena.
Jk ryöstösaalistuksena? on sitä silloin, kun kypsynyttä puustoa seulotaan yhä huonontuvan raiskion päältä luullen tarkoituksenmukaisuuden toteutuvan. Samoin se on sitä, kun uudistumista ja taimettumista odotellaan vuosikymmeniä. Lopputulemama hattara siellä toinen täällä, eikä tietoakaan täystiheästä elinkelpoisesta taimikosta.
Voisiko jk-keskustelu mennä asianomaiseen ketjuun? Sinnekin kannattaa kirjoittaa vain jos asiasta on jotain uutta sanottavaa! Tämä keskittyisi enemmänkin metsäpolitiikan ajankohtaisiin uudistustarpeisiin.
A.J. Noilla ehdoilla, jotain uutta sanottavaa, jk-keskustelu olisi loppunut jo vuosia sitten. Aiheen on huomiota saadakseen rönsyiltävä kaikkiin mahdollisiin aiheisiin.
MetsäGroupin talousjohtaja Metsäuutisissa: ”Jos kapasiteetin käyttöaste on matala – 70, 60 tai 50 prosenttia – on selvää, että kannattavaa liiketoimintaa ei voida tehdä.” Tästäpä tulee dilemma, kun vain suhdanteen hyvässä vaiheessa saadaan tehtyä tulosta. Jos alennetaan hakkuita siihen malliin kuin Ilmastopaneeli ja Ollikainen ym. työryhmä ehdottivat, tulee muutama hyvin laiha vuosi metsäalalle. Tämä selittänee yritysten haluttomuuden himmailla hakkuitaan: osakkeenomistajat luultavasti vastustavat, erityisesti ulkomaiset.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään