Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Hyvä, että meni kaaliin. Eli avaamani keskustelu Pukkalan videon sanomana on huiputusta.
”…toinen on jaksottaisen metsänhoidon rästit..” eivät ole muiden päätettävissä, sillä ollaan vapaassa maassa. Se toiminta on kunkin vallassa.
”..Eihän se ole tuottavaa jk metsänhoitoa, jos jaksottaisen metsä putsataan niin, että…” Niimpä kun jk:n metsä aloitetaan nollasta kuten muukin, ollaan lähtötilanteessa verrannollisia. Ja tämä liittyy just mainittuun yläharvennussaaliin omimiseen j- kasvatuksena.
Jk ryöstösaalistuksena? on sitä silloin, kun kypsynyttä puustoa seulotaan yhä huonontuvan raiskion päältä luullen tarkoituksenmukaisuuden toteutuvan. Samoin se on sitä, kun uudistumista ja taimettumista odotellaan vuosikymmeniä. Lopputulemama hattara siellä toinen täällä, eikä tietoakaan täystiheästä elinkelpoisesta taimikosta.
Voisiko jk-keskustelu mennä asianomaiseen ketjuun? Sinnekin kannattaa kirjoittaa vain jos asiasta on jotain uutta sanottavaa! Tämä keskittyisi enemmänkin metsäpolitiikan ajankohtaisiin uudistustarpeisiin.
A.J. Noilla ehdoilla, jotain uutta sanottavaa, jk-keskustelu olisi loppunut jo vuosia sitten. Aiheen on huomiota saadakseen rönsyiltävä kaikkiin mahdollisiin aiheisiin.
MetsäGroupin talousjohtaja Metsäuutisissa: ”Jos kapasiteetin käyttöaste on matala – 70, 60 tai 50 prosenttia – on selvää, että kannattavaa liiketoimintaa ei voida tehdä.” Tästäpä tulee dilemma, kun vain suhdanteen hyvässä vaiheessa saadaan tehtyä tulosta. Jos alennetaan hakkuita siihen malliin kuin Ilmastopaneeli ja Ollikainen ym. työryhmä ehdottivat, tulee muutama hyvin laiha vuosi metsäalalle. Tämä selittänee yritysten haluttomuuden himmailla hakkuitaan: osakkeenomistajat luultavasti vastustavat, erityisesti ulkomaiset.
Hyvin tuntuu metsänhoito luonnistavan Vessin malliin. Metsäyhtymässä on kohteita avohakata ja viljellä, mutta myös jatkaa metsän kasvatusta ja uudistua. Eivät ole raiskioita tai hoidon puutteessa olevia metsiä, niin kuin ei mehtäukonkaan metsät ole.
Se voi olla, että seura tekee kaltaisekseen, siinä mielessä yksituumaisuus, ”konsensus” on vaarallinen olotila metsänhoidossa. Ei uskalleta poiketa joukosta, vaan osoitetaan ylenmääräistä yksituumaisuutta ja sitä mainostetaan jopa mielipide-etuutena. Siitähän ei ole kysymys, mielipidevaikuttajia tarvitaan ja siitä täällä on loistavia esimerkkejä. Kirjoitetaan ja osoitetaan käytännön tuloksista, ”yhteisiä” pelisääntöjä uusiksi tai ainakin täydentämään nykyistä ohjeistusta. On loistavia esimerkkejä ja voi olla, että se pelikulma, että on kaksi erillään pidettävää metsänhoitotapaa, osoittautuu vääräksi?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään