Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäntutkimuslaitos on tuottanut monikymmenvuotisesti tutkimustietoa metsätaloudesta, myöhemmin Luke. Sen ja muiden tahojen tuottamalla tuloksilla on taatusti pärjätty, edellyttäen että mo on seurannut aikaansa.
Kuka haluaa aisansa yli potkiutua, saa heilua omassa piirissään vapaasti. Sen nurinkurisuuden syöttäminen muille on kyllä melkoista tautipakkoa siksi, että tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat ne tappion tuottajiksi. Siitä voi valita.
Luke on riippumaton Valtion tutkimuslaitos, niin myös yliopistot. Tuskin kuitenkaan riippumattoman tutkimuslaitoksen tuloksia tautisiksi voidaan nimittää. Eivät ole tappion tuojia ja tuloksia on esitelty näilläkin palstoilla. Niin myös käytännön tuloksia. Myös viljelty metsä on hyvä vaihtoehto metsän edelleen kasvatukselle ja on vaihtoehto metsänhoidon tasapäistämiselle?
Mistä johtuu että joutuu vähimmäis myynti mittoja muuttamaan , eikö olisi selkeämpää myydä vahvaa puuta johon ei turhaa sijoitusta ja työtä juurikaan liittyisi. Pitkällisen odotuksen jälkeen nykyisin on sitten lakien kautta yritettävä hoitaa tuottavuus kuntoon. Millä menettelyllä oikea toiminta on mahdollista kun ei muka nykyisellä mitat riitä?
Tuskin hakattavan puuston vähimmäismitat tai energiapuun käyttö on vierasta tälle palstalle kuuluvaksi. Mutta luokittelu esim hoitotavan perusteella voi sitä jo olla. Läpimittoja, puunpaksuutta noudatetaan myös peitteisessä metsänhoidossa, mutta niiden poistaminen laista ja metsänhoidon suosituksista on jo kyseenalaista. On johtanut entistä enemmän ohutläpimittaiseen metsänhoitoon. Alentanut avohakkuun kynnystä ja johtanut metsänhoidon pulmakysymyksiin? Niistä nyt kovin halutaan käydä kauppaa?
Ollikainen ym. työryhmä ehdotti siis metsälain kiristämistä, eli metsänhoidon suositusten ymppäämistä metsälakiin joiltakin osin. Käytännössä tämä kai tarkoittaisi tiukempaa velvoittamista uudistamiseen ja taimikoiden hoitoon, suurempaa tiheyttä nuoriin metsiin ja pitempiä kiertoaikoja. Eli pakotettaisiin metsänomistajat tavallaan jälleen maksimoimaan puuntuotantoa. Uudistamisen ikä- ja järeysrajoistahan luovuttiin vuoden 2006 metsäasetuksessa.
Nykyiset mh-ohjeet ovat melko hyvät, mutta ne eivät aina toteudu käytännössä. Syntyy huonoja uudistusaloja, taimikonhoitoja jää tekemättä, ensiharvennukset jäävät (edellisten vaiheiden virheiden vuoksi) vajaapuustoisiksi (runkoluku tai ppa liian pieni ja latvukset huonot), ja metsät uudistetaan puuntuotannon kannalta liian aikaisin. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä saatetaan hakata liian harvaksi ja toiveikkaana jättää jäljelle kehityskelvotonta puustoa.
Itse ainakin aion jatkaa viljelyn ja luont. yhdistelmällä uudistamista . Ei tiheyden lisääminen ole MO:en etu. Paremminkin taimikkotiheyden harventaminen. Järeytyminen nopeutuu. Samalla tukkipuuosuus kasvaa ja puusta jää suurempi osa rakennuspuiksi pitkäaikaisiksi hiilivarastoiksi .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään