Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei tiheyden lisääminen ole MO:en etu. Paremminkin taimikkotiheyden harventaminen. Järeytyminen nopeutuu. Samalla tukkipuuosuus kasvaa ja puusta jää suurempi osa rakennuspuiksi pitkäaikaisiksi hiilivarastoiksi .
Metsän kiertoaika jatkuisi. Ihmisikä on lyhyt ja tuottoakin metsästä pitäisi saada vähintään sijoitettu pääoma + tuotto.
Tiheys ajatellaan siis säädettävän oikeaksi jokaisessa vaiheessa: taimikoissa nykyistä vähemmäksi, jolloin jo nuoressa enskametsässä on suurempi yksittäisen rungon koko ja hiukan suurempi ppa:lla mitattu puuston määrä (ei välttämättä enemmän runkoja).
” Jatkuvassa kasvatuksessa metsä saatetaan hakata liian harvaksi”. Entä jos toimii oikein ja on oppinut menetelmän? Ei tarvitse olla änkyröiden kaltainen typerys metsänkäytössä.
— Siinä toisessa hävitetään kakki pois eikä ppa:ta ole ollenkaan. Pitkällinen kehitys hoito on tappiollinen hiilen ja rahankin kertymässä. Muodostuu myös 50 vuotiset rankahakkuut ja häviää järeyden myötä monimuotoisuus maan päällä ja pinnanalta.
”Hyvä kysymys, tarvitseeko metsäteollisuus tukia. Olisiko näistä jostain saatavilla kootusti lisätietoa eli kohteet ja summat?
Näitä voidaan pitää ns. säilyttävinä yritystukina, kun tuet pitäisi mieluummin suunnata uuden luomiseen. Näitä löytyy maastamme muitakin, esimerkiksi tappiollisten elinkeinojen tuet, kuten porotalouden petokorvaukset ja turkistarhojen suojaaminen lintuinfluenssalta.
Metsäteollisuus on meillä edelleen kohtalaisen tärkeä nettoviennin osio. Nykyisessä talous- ja turvallisuustilanteessa ei kannattaisi tehdä verotuloja alentavia päätöksiä. Siksi voisi olla viisasta lykätä Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita muutamalla vuodella. Luontokatotoimia kuten ennallistamista kannattaa jatkaa, koska ne tuottavat tulosta hitaasti.
Hakkuita supistavia toimia on vaikea muutenkaan panna toimeen, kun metsäteollisuuden osakkeenomistajat vaativat tuottoa investoinneille. Metsähallituksen eduskunta kyllä voi määrätä vähentämään hakkuita, tai kiristää metsälakia kiertoaikojen pidentämiseksi, mutta nämäkään eivät välttämättä auta, jos teollisuus korvaa vajeen puun tuonnilla.”
Miksi vähentää hakkuita kun voi tuottoa lisätä tuloa myymällä arvokkaampaa puuta. ”jos teollisuus korvaa vajeen puun tuonnilla.” Sitähän se on tehnyt ennekin ja polkenut hintaa niillä. Kierous on ollut kuin tippaleivässä heillä kehitysavustuksia kerjätessä miljoonia pörssissä jaettavaksi! Puusilmä myöntäjät ei sitä näe. Tehtaissa on tulet sammuksissa olleet jo ties kuin kauan.
”..Miksi vähentää hakkuita kun voi tuottoa lisätä tuloa myymällä arvokkaampaa puuta. ” Mihinkähän tuo perustuu, sillä ’tuottoa lisäävä” hukkuu rukkasen kuviin. Nykyinen jaksollinen tuottaa kilpailukykyisesti ja varmuudella riittävästi puuta kaikkeen tarpeeseen.
AJ. Vuosittaiset suorat kustannukset ennallistamisesta pahimmillaan liki miljardin. MT metsäjohtaja K Niemi. Mistähän nämä rahat kupataan?
Ennenaikaista laskea ennallistamisen kuluja kun ei ole suunnitelmaa. Arviot perustunevat nyt EU:n tavoitteisiin, mutta jäsenmaat tekevät suunnitelmansa itse. Tehdään kiireellisimmästä ja vaikuttavimmasta päästä aloittaen, sen verran mihin on määrärahoja. Sama kuin metsien suojelussa; toteuma rahoituksen mukaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään