Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Höttöpuu taitaa olla myytti. Kai sitä jostain innokkaimpien lannoittajien palstoilta voi tulla, mutta määrät eivät ole isoja?
TA kommentoi aika lailla kuten arvelinkin, painottaen pitkän aikavälin tavoitteita, kun itse yritän huomioida myös tämän hetken. Ranskassa kaatui jo hallitus säästöihin, seuraako Suomi perässä?
Kommentti tarjolle HS:
”Jos metsistä hakattaisiin enemmän tukkipuita ja pienet puut jätettäisiin vähemmälle, sellun ja kartongin tuotanto vähenisivät ja pienpuu ja sahausjätteet poltettaisiin energiaksi. Suurin osa metsäalan vientituloista jäisi saamatta: sahatavaran ja vanerin osuus koko vientipotista oli Luken mukaan suuruusluokkaa 2,5 mrd/12 mrd (vuoden 2024 ennakkotieto). Metsäteollisuuden osakkeenomistajilta ei tule paljon veroja, mutta heillä on vaikutusvaltaa siihen, mitä metsäteollisuus tekee. Sillä taas on valtaa siihen, mitä maamme päättäjät tekevät.
Metsien käytön monitavoiteoptimoinnin ongelmaan ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, esimerkiksi yksilöt painottavat eri tavoin lyhyttä ja pitkää aikaväliä. Suomen pitkä taloustaantuma ja Ukrainan sota muuttivat pelin toisenlaiseksi verrattuna tilanteeseen, jossa EU:n ilmasto- ja luontokatopolitiikka on luotu. Yhteiskuntarauhamme voi olla koetuksella, kun kansa jakautuu niihin joilla on tulevaisuuden näkymiä ja toivoa, ja niihin joilla ei ole. Suomen ja EU:n hakkuutasojen rajoittamisen ja tiukkojen hiilinieluvelvoitteiden sijaan itse pyrkisin jatkamaan monimuotoisuustoimia ja lisäämään metsien kasvua.”
Japaniin ja muualle aasiaan ostetaan nyt sahatavaraa Venäjän ikimetsistä. Miten mahtaa pian suomalainen höttöpuu kelvata kun saavat vanhojen metsien tiheäsyistä puuta siperiasta.
Amnell:”””Sekin jo riittäisi pitkälle, että sellun ja polttopuun sijaan panostettaisiin kunnolliseen puutavaraan, eikä nopeasti kasvavaan höttöpuuhun.”””
Kannattaa katsoa linkkistä” kuinka pitkälle riittää” haulla: ”Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2024 (ennakko)”
Sieltä seviää, että puutavarann osuus kaikesta metsäviennistä on vain 12%.
– sahatavara 1961 milj. e
– massa 2566 milj.e
– paperi 2592 milj. e
– kartonki 3290 milj.e
– muut tuotteet 1076 milj.e
Suomalainen puunjalostusteollisuus on Suomelle taloudellisesti paras teollisuuden ala. Viennin osuus on nyt 17% viennistä, mutta suurin, jos huomioidaan muiden alojen tuontipanokset, jotka voivat olla 80% liikevaihdosta kuten Uudenkaupungin autotehtaalla.
Marko Rahikkala sanoi sen hyvin:
”Esimerkiksi vuonna 2021 metsätaloudesta kerättiin lähes neljä miljardia verotuloja. Metsäteollisuuden osuus tavaraviennistä on edelleen merkittävä ja tilannetta parantaa vielä se että metsäteollisuus pyörii pitkälle ilman tuontitavaraa. Suomalaisia metsäjättejä verotetaan tietysti Suomessa. Myös osinkotulot tulevat Suomeen kotimaisen omistuksen osalta. Historiallisesti merkitys on ollut vielä merkittävämpi! Metsätalouden lisäksi Suomessa toimii metsä- ja puunjalostusteknologiaa tuottavia yrityksiä kuten Ponsse, John deere, Logset, Prosilva, Kesla, masser ja vaikka sellainen pikkutekijä kuin Valmet. Ilman metsätaloutta näitäkään ei olisi.”
Markon Rahikkalalle täydellinen ”hyvin kommentoitu piste”.
Ei Suomella ole varaa menettää euroakaan metsäteollisuuden vientituloista, vaan päinvastoin metsäteollisuuden vientituloja pitää lisätä.
Suomi elää metsästä.
Korjaus Luken tilaston tulkintaan ja kommentti HS (ei ole julkaistu).
”Luke, Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilasto: Puutuoteteollisuuden vientitulot ylittivät 3,0 miljardia euroa. Kun lasketaan yhteen sahatavara ja muut tuotteet, saadaan 3,037 mrd euroa, joka oli koko viennistä 26 prosenttia (3,037 per 11,485 mrd). Ilmeisesti ”muut tuotteet” ovat siis vaneria, lastulevyä ja vastaavia.
Tukin osuus hakkuista on vajaat puolet, mutta vientituloista ne tuovat huomattavasti pienemmän osuuden. Kun huomioidaan tukista maksettu korkeampi kantohinta metsänomistajalle, havaitaan että kuitupuolen tuottama arvonlisä on suurempi myös per hakattu puukuutiometri.
Puutuotepuolelta ei kasvun eväitä varmaan löydy. Maailmalta kun löytyy suuri joukko samaa tuotetta tekeviä alemman kustannustason maita. Suomessa soisi rakennettavan enemmän puusta, mutta uudisrakennuksiin kuluisi melko vähän puuta vuotuiseen hakkuiden määrään verrattuna. Kasvun eväitä löytyy todennäköisemmin uusista innovaatioista esimerkiksi pakkausteollisuudessa ja hiilen varastoinnissa (tekniset hiilinielut).
Ne himoitut tiukkasyiset puutavarajakeet ovat erään tiedon mukaan puutavaraliikkeissä olemassa ja löydettävissä, mutta ne pitää itse lajitella joukosta, jos sellaisille tarvetta on. Vientiin lajitellaan ja myydään korkeammalla hinnalla erikseen huippulaatu. Kun suomalainen kun ei sellaisesta suostu maksamaan, sitä ei erikoistuotteena tällä hetkellä liikkeistä löydy.”
Tämä julkaistiin:
”Tukin hinta on viime vuosina noussut reippaastikin, koska ostajat maailman markkinoilla ovat hyväksyneet korkeammat hinnat havusahatavaralle. Ei kovin vaikuta siltä että laatu olisi ongelma muille kuin puusepille. He löytävät tarpeisiinsa materiaalit puutavaraliikkeestä, suoraan pieneltä sahalta tai metsänomistajalta.
Talousmetsät eivät varmaan ole sen vaikeampia kulkea kuin luonnonmetsät. Jälkimmäisissä olisi myös taimikoita ja tiheiköitä. Niissä olisi paljon maalahopuuta, erityisesti rehevämmillä kasvuoaikoilla ja tuulenkaatojakaan ei korjattaisi.
Luonnonmetsissä tapahtuu myös metsätuhoja, kun luonnon kannalta tuho on uudistava tapahtuma. Kaarnakuoriaisten massaesiintymätkin ovat mahdollisia luonnonmetsissä sopivissa oloissa. Ilmaston muuttuessa kannattaa kuitenkin tähdätä monilajisiin sekametsiin, ja myös luonnonmetsälaikkuja ja niiden piirteitä sisältävään metsämosaiikkiin.”
Eikös puutavara ole sitä mitä myydään puutavaraliikkeissä: rimat, laudat jne. On siellä myynnissä puutuotteitakin, mutta ne ovat pitemmälle jalostettuja eli vaneria tai lastulevyä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään