Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jos tiheäsyinen puu on kaikin puolin ylivoimaista höttöpuuhun nähden, niin siitä varmasti maksetaan enemmän. Ai ei makseta? No, sitten höttöpuu kelpaa käyttöön ihan siinä missä tiheäsyinenkin. Nykyisinhän rakentamiseen käytetään liimapuuta, eli tiheys ei ole enää niin määräävässä asemassa. Ikkunat ja muut kalusteet, joissa puutavaran laadulla on enemmän merkitystä, ovat varsin pieni tekijä.
Häivelennokin rimoiksi mäntyä ja haapaa, ovat halpaa hyvää siihen. Nestepurkki pahvista pinnoitteet ja säiliöt. Jotain tenua polttoaineeksi ettei liekki näy rakettimoottorista. Saa käyttää luokittelematonta laatua myös, ihmishenkiä ei ole vaarassa kunhan kestää startin kasassa, ohjeistaa tarkasti vihollisen niskaan pommilla /(15 kg) ja napalmilla lastattuna. Kysyntä on ollut viimeaikoina kasvussa.
Eipä näy tuo MT:n artikkeli mutta epäilemättä hyvä kannanotto. Hyvä tietää että en ole epäilyksissäni yksin. Hakkuiden vähentämisen vaikutukset riippuisivat siitä mihin ne kohdistuisivat alueellisesti ja mihin ikäluokkiin. Tietyssä kohtaa kiertoajan jatkaminen alkaa pienentää kiertoajan yli laskettua keskikasvua. Tärkeintä on maksimoida toimivan lehtivihreän määrä kiertoajan yli. En kyllä ole tällaista tutkimusta nähnyt, mutta teoriassa pitäisi mennä näin.
Selvää se että yhteyttämisen maksimointi maksimoi hiilensidonnan. Metsänhoidossa haasteellisen optimointikohta on taimikot ja nuoret metsät, jossa harvennukset vähentää metsikön hiilensidontaa, mutta parantaa taloudellista tulosta keskittämällä kasvua tavoiteltavaan lopputulokseen eli nopeasti järeytyvään puustoon. Jos hiilensidonnasta maksettaisiin voisi nuoren metsän hoito-ohjeet olla toisenlaiset. Sitten tietysti jää vielä kysymys, mitä tehdään sille puumassalle, jolla ei taloudellista käyttöä tai käyttö on vähäarvoista tai jopa jossain mielessä (hiilitase) epätoivottavaa kuten poltto.
# A J ; ” Tärkeintä on maksimoida toimivan lehtivihreän määrä kiertoajan yli. En kyllä ole tällaista tutkimusta nähnyt, mutta teoriassa pitäisi mennä näin.”
Muistat ne Osmo Palosaaren videot, sieltä voi nähdä esimerkkejä; Virheistä voi oppia . On olemassa tutkimustakin; ratkaisu on eri-ikäinen monikerroksellinen puusto jatkuvana ja pintakasvillisuus, se on noin yksinkertaistettuna. Silloin siellä on ne ravinteita hajottavat mirobit ja sienirihmastot parhaimmillaan.
Aivan, hyvä kommentti isaskarilla edellä. Metsänkasvatusketjun optimointi pitäisi tehdä maksimoiden taloustulosta – ainakin vielä toistaiseksi, kun hiilensidonnan maksimoinnista ei saa tuloja.
Perko uskoo vakaasti jatkuvan kasvatuksen maksimoivan vihermassan. On periaatteessa mahdollista, että varjopuu kuusen ja jonkin valopuun sekametsä voi ylläpitää suurempaa vihermassaa kuin pelkkä kuusikko tai yhden valopuun metsikkö tasa- tai eri-ikäisenä. Kokonaiskasvussa jk vaikuttaa nykytiedon valossa kuitenkin jäävän jälkeen. Puuttuuko aineistoista sitten vielä hyvin optimoidut jk-metsät (Perkon ja Jovainin metsien kaltaiset)?
Moneen käyttöön puu on sitä parempaa mitä tiheämpi syy. Näin mitä satoja vuosia vanhoja rakennuksia ja varsinkin huonekaluja katsellut. Pohjoisessa mitä hitaasti kasvaneempi puu on sitä suurempi on puun sydänpuuosuus.
Japanissa on vahvat puusepän ja puurakennusperinteet. Metsänomistaja ei tiedä sitä miten sahattu puutavara lajitellaan eri portailla ja mitä siitä maksetaan. Monet sanovat että suomeen jää huonoin. Laadukas ja heikkolaatuinen tukki on suomessa metsänomistajalle pääsääntöisesti saman hintaista. Muilla portailla se ei sitä enää ole.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään