Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jos puu kasvaa nuorena erityisen nopeaa jää mäntyyn hyvin paksu sydänjuotti joka myös tuhoaa enemmän sahatavaraa mitä ohut sydän. Oksat ovat oma lukunsa.
”Metsäalan keskeisiä ongelmia ratkaista ovat: metsien riittävyys eri tarkoituksiin (teollisuus, hiilinielut, monimuotoisuus) ja arvonlisän kasvattaminen, eli pienemmästä puumäärästä pitää saada enemmän vientituloja. Teollisuuden puun saannissa tulee haasteita, kun talousmetsän pinta-ala pienenee; suojelua ja rakentamista lisätään ja hiilinieluja jätetään. Hakkuutasojen muuttumisen vaikutukset riippuvat siitä, minkälaisiin metsiin muutokset kohdistuvat ja miten ne muuttavat ikärakennetta ja yhteyttävän vihermassan määrää.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilaston ennakkotieto vuodelle 2024: Puutuoteteollisuuden vientitulot ylittivät 3,0 miljardia euroa. Kun lasketaan yhteen sahatavara ja muut tuotteet, saadaan 3,037 mrd euroa, joka oli koko viennistä 26 prosenttia (3,037 per 11,485 mrd). Ilmeisesti ”muut tuotteet” ovat siis vaneria, lastulevyä ja vastaavia.
Tukin osuus teollisuuspuun hakkuista on vajaat puolet, mutta vientituloista se tuo paljon pienemmän osuuden kuin kuitupuusta tehdyt jalosteet. Kun tukista on maksettu korkeampi kantohinta metsänomistajalle, havaitaan että kuitupuolen tuottama arvonlisä on suurempi myös per hakattu puukuutiometri.
Puutuotepuolelta ei suuren mittakaavan kasvun eväitä varmaan löydy – maailmalta kun löytyy samoja tuotteita tekeviä alemman kustannustason maita. Kotimaassa rakennuksiin ja puurakenteisiin kuluu vähän puuta. Toiveita on kuitupuolen uusissa innovaatioissa. Selvittelyssä ovat muun muassa: ligniinin käyttö betonin notkisteena, hiiltä varastoiva julkisivutiili, puupohjaiset tekstiilit sekä uudentyyppiset pakkaukset, jotka tehdään puristamalla massaa.”
Sellutuotanto on kuin Halonen horottamassa Putinin autossa poistamassa miinat ja lisää propsintuontia, säästää hyökkääjänhenkijä mutta aiheuttaa kurjuutta miljoonalle mo:lle!
”Puuttuuko aineistoista sitten vielä hyvin optimoidut jk-metsät (Perkon metsien kaltaiset) ” Ei puutu! Suurin osa valtakunnan metsistä on horittu 0,2- 4 m3 kasvulle !
Jos jossain on paljaskohta metsässä A J :llä vaikka niitä knoppi kohtia esittää joista on tulos 5oo €/ha /v tai yli voisit näyttää. Änkyröinti miulle ”ukkojen” tavoin ei näytä opinsaaneelta kun esitän tutkijoiden tietoja.
PS ; Mitkä noista ko tuotteista tuovat tuloa metsänomistajalle jos kuitupuut viedään metsästä ns ilmaiseksi metsäomistajan työllä autettuna !
Ei se tukkipöllikään pelkäksi sahatavaraksi tai vaneriksi muutu. Sieltä tulee kuorta, purua, pintaa, purilasta ja tasauspätkiä. On pelkästään metsänomistajan etu, että meillä on menestyvää mekaanista ja kemiallista metsäteollisuutta. Silloin kun puun kaikki osat ovat hyödynnettävissä, tuo se puulle taloudellista arvoa. Suomessa on mielestäni tässä onnistuttu melko hyvin.
Paljonko tuo olisi tukkipuusta sahatavaran osuus, olisiko puolet tai vähemmän. Sahalaitokset ovat pitäneet tiukasti kiinni siitä, että voivat toimittaa ylimääräiset jakeet edelleen tuotantoon.
Olette oikeassa, mekaaninen ja muu teollisuus tukevat toisiaan. Kritisoin HS kommentissa kuitenkin sitä, kun maallikot esittävät monesti metsäteollisuuden pelastuspaketiksi ”enemmän tukkia, vähemmän sellua”. On muodikasta halveksia sellua vessapaperin raaka-aineena.
Maailmankauppa on erikoista. Luin vai kuulinko webinaarissa että Kiinassa tehdään meidän sellusta tavaraa USA-markkinoille. Miksi emme tee niitä itse ja tienaa enemmän?
Olisikohan niin, että suomalaisesta sellusta tehdään jatkojalosteita kuten pehmopapereita tai kartonkia. Kun Kiinan palkkakustannukset ovat murto-osa suomalaisista, niin halpa käy aina kaupaksi paremmin kuin beljakovilaisen kallis.
Niin tienestiä on se mikä jää viivan alle – taitaa olla niin, että ovat yhtiössä laskeneet, että enemmän jää viivan alle myymällä sellu, kuin yrittämällä tehdä siitä paskapaperia. Yhteiskunnan (kansatalouden) kannaltahan tilanne on toinen, eli liikevaihto kasvattaa kansataloutta ja liikevoitolla ei niin merkitystä, kunhan tulee vientituloja.
Ilman ostoahan ovat suomalaiset kokeilleet Saksassa. Huonosti kävi. Siitä opittiin, että tuskin sitä myydäkään kannattaa.
Paskapaperia ei siis kannata tehdä vientiin, kun siinä on paljon ilmaa. Sellu on tiiviimpää, joten siihen kannattaa panostaa. Kartonkikin voi Suomessakin kannattaa. Ei sisällä paljoa ilmaa. Työvoimakulut suhteessa painoon melko pienet. Kiinassa kartongin teko tietysti kannattaa paremmin. Suora kytkös Temun pakkaamoihin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään