Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Miten turvattaisiin energiapuun kokonaistarve silloin kun hakkuut hiljenevät, eikä aukkoja tehdä enää samaan tahtiin kuten viime vuosina on tapahtunut? Energiapuun laajempi tuontikaan ei nykyisin ole ratkaisu, kun venäläinen puu ei ole enää käytettävissä.
Väheneviin tarpeisiin löytyy edelleen tavaraa huonolle hoidolle jääneistä unohdetuista metsistä. Siihen huonoon hoitoon ei puolestaan ole syytä ketään enää erityisemmin kannustaa. Kun taimikonhoito kirjataan lakiin suositusten sijaan velvoittavaksi, ollaan oikealla tiellä.
Kyllä se taimen ympärys on pidettävä ylimääräisestä ryönästä vapaana kuten tähänkin asti ammattimaisesti toimivat metsänomistajat ovat tehneet. Niissä piireissä mahdollinen lakimuutos ei hetkauta pätkääkään ,kun toimiva käytäntö on ollut hallussa tähänkin asti.
Tulevaisuudessa puretaan ikääntyneiden ja saamattomien tahojen tuottamia hoitorästejä energiaksi puustoltaan riittävästi järeytyneiltä kohteilta. Uusia rästejä ei kannata enää tuottaa.
Puumarkkinat ovat toimineet hyvin reilut 10 vuotta, kun ylimääräistä verosekoilua ei olla siihen sotkettu. Miesmuisti taitaa olla tuo mittainen, on aika keksiä pyörä uudestaan. Olisiko se kolmikulmainen tällä kertaa.
On aivan selvää, ettei risutaloudella ole tulevaisuutta. Saanto ja hyöty-energia verrattuna panostuksiin on nurinkurinen jota vielä väkilannoituksilla paikataan. Osa risunpuristelija kourien tekijöistä menee vasaran alle ja tuet joutavat loppua. Tämä on realismia.
”..Tähän asti kaikki risut piti laittaa raivurilla tonttiin..” on myös.
EU:ssa on yritetty kyllä ajoittain suitsia puun polttamista, mutta ei ole vielä onnistuttu. Energiapuun verottamisella voi olla ikäviä sivuvaikutuksia. Jos vero on korkea, pienpuun korjaaminen käy kannattamattomaksi ja sen avulla tehdyt taimikonhoidot jäävät tekemättä. Entä mistä kaukolämpölaitoksille polttoaine talvella? Huoltovarmuus: sähkökattilamaa saadaan kylmäksi rikkomalla sähkölinjoja helpommin kuin hakekattilamaa. Tuossa rajan itäpuolella on edelleen koulukiusaaja johdossa.
Eu ei ole onnistunut saamaan puunpolttoa verolle, vaikka esityksiä on tehty ja pyrkyä verottamiseen ollut. Suomen on kunnianhimoisena edelläkävijänä näytettävä kuinka temppu tehdään. Vero tulee, seurauksista välittämättä.
Huoltovarmuus on tärkeä asia joka nyt meinaa näiltä sähkökattilahemmoilta unohtua. Erittäin helppo pistää kylmäksi kokonaisia maakuntia jos ollaan kaukolämmössäkin muutaman valtakunnallisen siirtolinjan varassa. Google mapsista löytyy linjojen risteyskohdat ja kytkinasemat jos sabötööreillä ei ole parempaa tiedustelutietoa. Taitaa onnistua hakkereilta jo etänäkin sähköjen katkominen. Muistellaanpas miten täälläkin hitsailtiin puukaminoita Ukrainaan lähetettäväksi, eivät tainneet olla hiekka-akkuja vailla?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään