Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Menee taas otsikosta ohi mutta vuoden hakkeet aina varastossa ja toisen vuoden kuivana rankana ja varavoimaa niin paljon että kaksi taloutta voi jatkaa normaalia elämää aika pitkään jos löpöä vaan farmarissa riittää. Saattaa paha mieli tulla ensin hiekka-akkukodissa.
Itse mittailin kuviota viime syksynä. Valtapuita arvioin olevan noin 700 kpl per ha, halkaisija 17cm ja pituus 14m. Muita puita noin 1300 kpl, pituus 12m ja halkaisija 13cm.
Valtapuille tilavuustaulukoista litroiksi 160 litraa. Mutta punnitsemalla sain 172 kiloa, joten taulukkoarvo on alakanttiin. Ensimmäiset 6 metriä painoi 123kg, ja halkaisija tällöin 14cm.
Pituuskasvu on noin 40cm/vuosi ja paksuutta valtapuut kasvavat ehkä 2 mm/vuosi. Paksuuskasvu on siis hidastunut. Muut puut kasvavat noin 35cm pituutta ja 1,5mm paksuutta.
Puhtaalla numeromatematiikalla laskien, kasvua tulisi nyt noin 12m3/ha/vuosi. Taidan tehdä kokeilun, että laitan typpilannoitetta, ja katson vieläkö saisi paksuuskasvun vauhtiin, ja hurautan tämän avohakkuuksi ilman harvennuksia? Ainakin pienemmälle osalle, vaikkapa hehtaarille voisi tämän kokeilun tehdä.
Kun simuloin erilaisia vaihtoehtoja tälle hyväkasvuiselle kuviolle, tulee väistämättä tulokseksi, että ”mahdollisimman paljon hakkuuta heti”. Perinteinen, 30% alaharvennus antaa heikoimman tuloksen. Avohakkuu ”keskenkasvuisena” antaa parhaan tuloksen, euroissa.
Kirjoitelmani yhteys otsikkoon on löyhähkö, mutta olemassa. Yhteiskunnan nykymallin mukaisesti, halutaan viranomaistaholta lisätä sääntöjä ja ohjausta. Verokepillä ja porkkanoilla höystettynä. Tämä on täysin absurdia, ja mielestäni markkinataloudelle pitäisi vihdoinkin antaa mahdollisuus näyttää, mihin se johtaisi. Nykyinen sääntötalous on tuonut pitkän nollakasvun ajan. Eikä loppua tälle ole näkövissä.
Oletettavasti haluaisin tehdä 100% päinvastoin, mitä viranomaiset määräisisivät. Vähän niinkuin periaatteen vuoksi.
Miten laskit Rippe tuoton? Puut vasta tulossa tukkipuukokoon joten vähän oudolta kuulostaa avohakkuu heti-tyyli. NNA:ja laskemalla ja asettamalla laskentakorko ylös voi ehkä näyttää parhaalta vaihtoehdolta heti tehtävä päätehakkuu mutta realistisella korolla laskien ja käytännössä kannattaisi ehkä odottaa suurempaa tukkiosuutta.
Uudessa Metsälehdessä on Rippen tilanteen tapainen erirakenteisen metsikön hakkuun pohdinta Matti Kärkkäisen kolumnissa. Lopputulos oli että alikasvos ei välttämättä elvy kunnolla jos ylispuut poistetaan, ja vastaavasti ylispuut kasvavat melko samaa vauhtia riippumatta alikasvoksen poistosta.
Siinäpä sitten pähkäilet mitä teet. Tiheys on nyt siis noin 2000 kpl, jota ei ehken kannattaisi kasvattaa harventamatta. Katsoisin millä puilla on parhaat latvukset ja jättäisin ne, huomioiden myös sen haluaako metsästä tasa- vai erirakenteisen.
Tuskin kuitenkaan metsänhoidon sääntötalous on tuonut pitkän nollakasvun ajan. Eiköhän se ole metsänhoidon vapauttaminen, nähdään jopa avohakkuu metsänhoitoa edullisemmaksi. Voihan se olla näinkin, jos keskitytään massatuotantoon. Pitäisi kuitenkin laskea hinta, minkälaisen laskun keskenkasvuisten metsien avohakkuu aiheuttaa. Väitetään jopa: ”Nykyinen sääntötalous on tuonut pitkän nollakasvun ajan”. On tuonut, mutta tuskin kuitenkaan perinteinen metsänhoidon sääntely. Sääntötaloudesta luikerreltiin jo vanhan lain aikana. On vain eduksi, että erilaisia vaihtoehtoja esitetään ja pelle pelottomia tarvitaan. On tarpeellista nykyisen nollakasvun torjumisessa?
Yleensä ajatellaan, että juuri jokin yksittäinen asia ei ole merkittävässä roolissa yhteiskunnan kokonaisuudessa, joten siksi sitä ei kannata muuttaa tms.
Tietenkään metsätalouden sääntely tai sääntelemättömyys ei ole vastuussa yhteiskunnan nollakasvusta. On olemassa lukuisia asioita, mistä tämä johtuu. Yhteiskunnan yleinen sääntelyhalukkuus on mielestäni merkittävä jarru taloudellisen kasvun kannalta. Taloudellista kasvua nähdäkseni kuitenkin haluttaisiin, kun katsoo kuinka mielellään (julkinen sektori) rahaa kuluttaa.
Markkinatalous joustaa, etsien koko ajan parhaita ratkaisuja. Jos esimerkiksi avohakatusta tukista maksetaan vähemmän kuin JK -tukista, ohjautuu kasvatus aika nopeasti siihen JK:hon. Tai jos vaikka tuulisähkö syö energiapuun markkinat, niin loppuu energiapuun korjuu. Tässä ei tarvita erityisiä sääntelyitä välissä, mielestäni.
Jupesalle: Käytin laskelmissani korkotekijänä 4%. Puiden hinnoiksi olin laittanut 80/55 tukille ja 34/24 kuidulle. Avohakkuun hinnat ensin.
Tilastoista olen noita hintoja ottanut, en tiedä kuinka oikeat ne ovat.
Merkittävä asia on joka tapauksessa se, että avohakkuun kuutiohinnat ovat selkeästi kovemmat. Tukkiprosentteja olen sitten laittanut arvioini mukaan.
Tällaisista etukäteislaskelmista saa mieleisensä lopputuloksen, kun niihin valitsee lukuja omia ajatuksiaan tukevasti. Olen kuitenkin pyrkinyt mahdollismman realistisiin oletuksiin. Minullakin on monenlaisia ennakkokäsityksiä ollut ja on edelleen. Mutta numeroista kyllä tykkään.
Sinänsä, minulle ei ole kovinkaan paljoa merkitystä, minkälaisia euroja näistä lopulta tilille kolahtaa. Metsänkasvatus on osoittautunut mielenkiintoiseksi harrastukseksi, jossa voi loputtomiin spekuloida erilaisilla vaihtoehdoilla. Olen suhteellisen tuore metsänomistaja. Kaksi kasvukautta olen nyt omistanut metsää, ja kokonaiskasvuksi lasken noin 1000 m3/vuosi. Olen viihtynyt raivaussahan kanssa metsässä, ja pelkästään myös katsellut vuosikasvujen pituuksia ja kuunnellut metsän äänettömyyttä. Metsälehden keskusteluja olen seurannut aika aktiivisesti, ja en oikein ymmärrä, miksi metsänkasvatukseen suhtaudutaan jopa agressiivisella kiihkolla toisten näkemyksiä kohtaan. Tulee vähän mieleen jalkapallon fanilauman huutelut toiselle puolelle katsomoa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään