› Keskustelut › Metsänhoito › Hakepuimuri

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
1 2

  • Hakepuimuri

    Sent on: 2.3.2016, 08:00

    Sopinee tälle palstalle?

    Oletteko lukeneet Hesarin jutun 29.2.2016, jossa Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti Veli Pohjonen kirjoittaa hakkeen tuotannosta ja hakepuimurista. Ensimmäisen hakepuimurin on kehittänyt tervolainen Kyösti Pallari v. 1972. Sittenmin keksintö myyty Ruotsiin.

    En ole ikinä kuullut moisesta vehkeestä. Aika mielenkiintoinen juttu.

    Onko lukijoille tuttu tämä kyseinen tai vastaava hakepuimuri?

    Tekijä
    Potifar
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Nimetön 2.3.2016, 08:46

    Google löytää asiasta vanhaa tietoa hakusanalla..Energiapuun kasvatus
    tapaus Salix – hakepajun kasvatusmenetelmä

    Nimetön 2.3.2016, 08:50

    Jaa, asiasta oli näimmä montakin juttua, paras tais olla tuo Veli Pohjosen.

    hemputtaja 2.3.2016, 09:14

    Tuttu on ja olen nähnyt toiminnassakin. Mahtava masiina prototyyppinäkin.

    Onpahan yksi hyvä esimerkki monien joukosta siitä kuinka Suomessa liian moni hyvä ajatus vaietaan kuoliaaksi. Kukaan ei halua ottaa suht. pientäkään riskiä. Suuremmat firmat tuppaavat myös tuijotella vain omaan napaansa. Kaikissa muissa navoissa on ihan vääränlainen solmu.

    Sama Pallari kehitti myös kantokouran, jota käytettiin paljon edellisen kantobuumin aikana.

    Timppa 2.3.2016, 09:39

    Tekniikasta en tiedä, mutta miten on biologian laita. Eikö siinä hakkeen mukana mene oksat ja neulaset?. Siis metsän ravinteet.

    Nimetön 2.3.2016, 10:13

    Varsinaisesti metsään ei nämät hakepuimurit ole tarkotettukkaan vaan enerkiapuupelloille. Ruotsissa enempikin ja vähän Suomessa on kokeiltu näitä energiapajupeltoja erinäisten jätevesien puhdistajana. Ainakin jäteveen ravinteet paju käyttää tehokkaasti hyväksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.3.2016, 11:15

    Olen vähän seuraillut tuota energiapajuhommelia, muun muassa 1980-luvulla mittaamalla ja istuttamalla niitä, Suomessa Suonenjoella ja Ruotsissa Uppsalassa. Ei se Ruotsissakaan kovin laajalle levinnyt, kun pelloille on aina löytynyt rahakkaampaa käyttöä. Näin lienee asia myös Suomessa.

    metsänvartija 2.3.2016, 12:50

    Biologia tulee ennen ekonomiaa.

    Niukat metsämaan ravinteet poistuvat koko haketuksen myötä.

    Hakkuutähteiden haketus metsään toisi lisäravinteita, tässä tulee vastaan sitten ekonomia. Taimien heinäykseen on haketta käytetty metsäpuolellakin.

    Eräs kokeilumalli taimistossa lisä karikkeen tuottamiseen on lehtipuiden kaataminen niin että runko ei irronnut kannosta. Runko tuottaa lehtiä ja vesoja rungosta. Vakiintuneessa taimistossa vesomisesta ei ollut haittaa.

    kuusessa ollaan 2.3.2016, 17:44

    Mitä pienempää silppua, sitä heikompi taitaa olla energiatase hommassa, eli paljonko menee energiaaa energian tekemiseen?
    Eikös se ruokohelpikin tainnut siihen kaatua ja nyt on tikkumetsien korjuussa kustannusten kanssa realismi tullut eteen.
    Puimurityyppinen vehje voi olla ratkaisu, kunhan tosiaan polttoaineen kulutus koko ketjussa on järkevää.
    Fixterin paalien osalta on kuuleman mukaan todettu, että paalien kuivuminen on niin hyvää, että megavattipohjaisesti myytynä on järkevää. Siinäkin kokonaisketjussa tiukat paalit tehostavat myös lähikuljetusta ja kaukokuljetusta, verrattuna ilmavaan risuun+ilmaa sisältävään hakkeeseen.

    Kuitupuunkasvattaja 2.3.2016, 18:09

    Kertokaapa kuka tietää…

    Onko totta, että ruotsalaiset onnistuivat neuvottelemaan pajut ja pajupellot maatalouskasveiksi ja saavat kaikelle pajupeltoenergialle EU:n maataloustuet? Ruotsissahan pajuhomma on ollut liikkeellä jo 1970 -luvulla, joten vuosina 1993-1994 EU-neuvotteluissa asiasta oli jo siellä runsaasti kokemuksia.

    Suomessa nuo pajupuuhat olivat siihen aikaan kummaa askartelua. Onko meiltä pajun peltotuotanto EU:n tukivinkkelissä edelleen pois laskuista?

    Rane 2.3.2016, 18:43

    Itsekulkevista tuorerehun korjuukoneista saa ilmeisesti modifioimalla toimivia hakepuimureita.
    Onko järkevää tehdä tuoreesta tavarasta pientä silppua on toinen juttu.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
1 2