› Keskustelut › Metsänhoito › Hakkuujärjestys

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 145)
1 2 3 4 … 13 14 15

  • Hakkuujärjestys

    Sent on: 17.1.2020, 20:11

    Hankintahakkuulla menossa kuvio, joka istutettu  kuuselle 35 vuotta sitten. Maa  OMT . Istutusvaiheessa alueella ollut hieskoivuja ja mäntyjä, jotka nyt tosi isoja, suurimmat yli kiintokuution/runko, hyvin oksaisia. Erityisesti koivut huonolaatuisia, ei monta vaneria saa tehtyä. Oksat levinneet laajalle kuusten sekaan ja niiden yläpuolelle. Lisäksi vielä vankkaa leppää , nekin koukkuoksaisia. Osa noista jättipuista vielä kallellaan, mikä minnekin. Ylispuita on varmaan sata runkoa hehtaarilla. Kuusikko on kaikesta huolimatta kohtuullisen hyvässä kunnossa, suurimmat jo tukkikokoa, pienimmistä saa yhden kuitupuun. Missä järjestyksessä ja millä tavalla tuollainen sekasotku pitäisi hakata, että jäljelle jää edes kohtuullinen kasvatettava kuusikko. Ylispuut lähtee kaikki pois ja kuusikko harvennetaan. Olettaisin, että Jätkällä ainakin on mielipide moisen savotan hoitamiseen.

    Tekijä
    Metsänmies
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 18.1.2020, 09:32

    Pitopuumenetelmä oli ennen ihan yleisessä käytössä, kun kuormaajien puomipituudet oli vaatimattomia ja ajouravälikin oli   yl. 30 m eikä 20 m.   En näkis tuossa suurtakaan ongelmaa kun ylispuita ei ole kovin paljon ja kuusikko on eh-kokoista. Suunnattuna kaatona ylispuut ajourille sihtaamalla ja sitten vasta kuusikon kimppuun.

    Jätkä 18.1.2020, 10:32

    Lasse:”Jos on vaikka semmosta koivunvihikkoa niin on se paljon mukavampi raivaussahalla enstäks kaataa maahan ja ainakin minusta mukavampi kävellä niitten risujen päällä kuin tukkia märkien pystyssä olevien risujen seassa.”

    -Et ole ilmeisesti joutunut ihan oikeasti hakkaamaan sellaista ensiharvennusta, johon on kaadettu alle kaikki mittaa täyttämättömät ja sitten niiden riukujen päälle on satanut lunta, vaikka vain vähän.

    Siinä ei auta nastoitetut saappaatkaan, kun niiden päällä joutuu kompuroimaan. Minähän sanoin, että samaan aikaan M-sahalla kaadetaan – ja ne kaadetaan aina sinne hakkaamattomalle ja samaan suuntaan kaikki.

    Kannattaisi kokeilla edes joskus, menetelmä on hyvä ja raivauspalkka parantaa ansiota. jälki tulee siisti ja sitä on mukava katsoa .

    metsänkasvattaja 18.1.2020, 14:34

    moottorisaha  on  tuollaisille  kohteille  jo  puiden  oksaisuudenkin  kannalta  paras  ajourien  väleistä  ei  kannata  välittää  vaan vetää  ne   sieltä  missä  on huonolaatuisimmat  ja  vähiten puuta  lepät  ensiksi  pois   ja   sitä mukaa  muuta   kun  tilaa   rupeaa   tulemaan  jos  jäljelle   jää  noin  400-500  runkoakin  ha  niin    joskus   sitten päätehakkuu  edessä  toki   pienempiäkin kuusia  voi jättää  jos   muuta  ei   ole

    Nimetön 18.1.2020, 14:55

     minusta mukavampi kävellä niitten risujen päällä kuin tukkia märkien pystyssä olevien risujen seassa.”

    -Et ole ilmeisesti joutunut ihan oikeasti hakkaamaan sellaista ensiharvennusta, johon on kaadettu alle kaikki mittaa täyttämättömät ja sitten niiden riukujen päälle

    Sori vaan, en arvannut että Jätkä ei vielä erota risuja ja riukuja toisistaan.

    Jätkä 18.1.2020, 19:16

    Nimimerkki metsänkasvattajan kannattaa vaihtaa nimensä metsän täystuhoajaksi. Kunnolla suunnitellulla ja toteutetulla ajouraverkostolla tehdää siisti ja täydellinen metsä.

    Satoja kertoja on nähty, että kun ohjastaa ajouran ja ajokoneen harvoihin paikkoihin, on tuloksena aukkoja ja reikiä. Mieluiten ajourat kaikkein tiheimpiin kohtiin, ja puiden latvukset samoin.

    Kun kaataa isolatvaisen puun oikein ylitiheään laikkuun, menee sata nuorta puuta päreiksi, mutta vielä on viisikymmentä ehjää, ja tarve on vain kymmenen. Tästä on aivan turha änkyttää vastaan – Se vaan on näin.

    jees h-valta 18.1.2020, 19:29

    Kyllähän Jätkä oikeassa, ei aukkoja katsellen vaan läpi sieltä missä sakeinta. Kyllä ne perästä sitten saa siivottua ne ajourat siisteiksi ja jäämämetsä myös kaikista turhista nojottajista. Juuri illan lenkillä katselin ylishakkuun kuusikon tilaa ja se on yllättävän hyvin elpynyt ja värikin hyvä. Ensi kesänä kasvua alkaa jo tulla. Tällainen kesä ja varsinkin märkä syksy hemmotteli kärsinyttä puustoa. Olen kesän ja syksyn mittaan siivoillut turhat rumat pois joten uudelta tieltäkin näkymä kuusikkoon on kuin ei koskaan ylsipuustoa olisi ollutkaan.

    tamperelainen tamperelainen 18.1.2020, 22:03

    Koivut huonolaatuisi,oksaisia,kietoutuneet kuusten ympäri ja männyt oksaisia ,vinoja.Paras tulos manuhakkuussa saadaan kun suunnattu kaato tehdään vinssillä/taljalla.Näin esim latvukset saadaan hyvin ajouralle.On näennäisesti hidasta,mutta kuitenkin paras metodi työn tekemiseksi.Itse olen käyttänyt lompakkotaljaa,mutta se melko raskas liikuteltava

    Jätkä 18.1.2020, 22:51

    Mitä hyötyä on vinsseistä ja taljoista, jos taito riittää kaataa puut vänkärin avulla? Jos koivu on ”kietoutunut kuusen ympärille”, se vie mennessään kuusen, käyttää sen koivun kumoamiseen mitä keinoa tahansa. Kuusi on jo pilalla.

    Suunnattu kaato on jo niin vanha keksintö, että se pitäisi olla ainakin metsureilla hanskassa, vaikka ei olisi koulutusta saanutkaan.

    Kuitenkin vanha totuus on, että oikein suuri puu kaatuu pienten päällä ihan maahan asti, kunhan sen saa liikkeelle.

    jees h-valta 18.1.2020, 22:59

    Ja kun ei ole koulua käynyt saa puun kaatumaan ilman romurautaakin. Yhtään puuta ei ole kaatamatta jäänyt vaikka en ole koskaankaan vänkäriä eres omistanut. Enkä aio omistaakkaan. Suunnattu kaato kyllä onnistuu. Jos tapaus on hankalan näköinen lähden heti aamulla metsään traktorin kanssa. Saa kulkea sen rauran päällä työkohteellekkin samalla.

    mettämiäs 18.1.2020, 23:17

    ”Mitä hyötyä on vinsseistä ja taljoista, jos taito riittää kaataa puut vänkärin avulla?”

    Ja vielä oleellisen tärkeää on, että onko vänkäri tehty hitsaussaumalla vai ilman saumaa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 145)
1 2 3 4 … 13 14 15