Sijainnin epätarkkuudesta huolimatta; onnittelut mökin ostosta!
On hyvä laajentaa elinpiiriä sieltä tunkkaisesta ja luonnonsuojeluvastaisesta Satakunnasta muuallekin päin Suomea.

Monta miinusastetta tarvii, että paleltumia tulee? Täälläpäin ei oo ainakaan omille taimille tapahtunu koskaan mitään parissa miinusasteessa tai muullonkaan. Vai onko se ajasta kiinni monta tuntia sitä on yössä?

-3 taitaa olla aikalailla raja, että latvat tippuu. Juhannusaaton vastainen yö tiputti täällä latvat.
Surkean näköiseksi menee taimikko kun vajaan metrin mitassa toisena vonna peräkkäin lähes joka kasvain paleltuu. -heinän polkeminen jatkuu taas yhdellä vuodella.
Joku jo kirjoittikin viime kesän 13.6 vastaisena yönä olleesta ”vuosituhannen kovimmasta” hallasta 6-7 astetta alavilla paikoilla kuulin mitatun. Latvat paleltui 8 metsisestä kuusikostakin ja jopa korkeilla vaaroilla.

Mänty kestää ankarampaa hallaa kuin kuusi. Osittain tämä johtuu kuusen kasvatuksesta alavilla, hallanaroilla mailla, osittain puulajien fysiologisista eroista.

Muistini mukaan kesäkuussa 1984 Keski-Suomessa (Keuruulla) parimetriset männikötkin menettivät latvakasvaimensa hallan kynsissä.

Miesmuistiin ei ole ollut vaurioita. Nyt oli Saarijärvellä. Kummallista, että rinnemaastoissakin ja aika ylhäällä soista.

Sekin oli kummallista, että toisella palstalla samalla tilalla olivat tämän kevään istutustaimet jääneet paleltumatta, vaikka siis täysin ilman suojaa.

Jyväskylän eteläpuolella ei sen sijaan ollut tuhoja. Liekö Päijänteen läheisyys vaikuttanut?

Mihin ilmansuuntaan viettävillä rinteillä Timpan hallatuhot sattuivat? Pohjois- ja itärinteet kärsivät usein vähiten, koska sieltäpäinhän lämmittävä aamuaurinko nousee.