› Keskustelut › Metsänomistus › Harmaa talous menee metsään

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3

  • Harmaa talous menee metsään

    Sent on: 19.8.2013, 09:52

    Metsänomistajat harmaantuvat.
    Muuttuuko myös metsätyöt harmaiksi?
    Rakennustyömailla veronumeron pakolliseksi tulo toi esiin tuplamäärän ulkomaisia työntekijöitä, eli yhteensä yli 50.000 henkilöä.
    Siirtyykö harmaa talous seuraavaksi metsänhoitotöihin?

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 20.8.2013, 10:01

    Mielestäni puuntakusen aiempi ”metsätuho” on vahvaa liioittelua.
    Sen voi sanoa tuhoksi kun sodassa ammuttiin niitä säpäleiksi urakalla mutta tarvepuiden haalinta metsistä ei sitä ollut.

    Puun takaa 20.8.2013, 11:11

    Jesse ei ole näköjään kovinkaan paljon tutustunut Suomen metsähistoriaan.
    Yhtiöiden määrämittahakkuiden ja muun harsinnan jäljeltä metsät olivat todella surkeassa kunnossa.
    Harjavallassa luonnollisesti tämäkin asia on ollut toisin…

    Puun takaa 20.8.2013, 12:01

    Vuosisatainen kaskitalous ja tervanpoltto olivat 1900-luvulle tultaessa saattaneet Suomen metsät monin paikoin surkeaan kuntoon. Kaskialueilla keski-ikäiset ja sitä vanhemmat metsät olivat viljelykierron jatkuvasti lyhentyessä käyneet vähiin ja kuusikot korvautuneet mänty- ja koivumetsillä. Ensisijaisesti mäntyä hyödyntänyt tervatalous puolestaan jätti jälkeensä huonokasvuisia alikasvosmäntyjä ja kuusettuneita, vajaatuottoisia kangasmaita. Puuntuotannollinen kestävyys ei toteutunut sahateollisuudenkaan ensi vuosikymmeninä. Määrämittahakkuut olivat vallitseva käytäntö. Kun hakkuissa vapautunut alikasvos ei enää päässyt kasvussaan vauhtiin, jäivät metsät metsätalouden näkökulmasta vajaatuottoisiksi. Metsäntutkimuksen ja -hoidon keskeisenä tavoitteena 1900-luvun alkupuolella olikin korvata määrämittahakkuut suunnitelmallisella ja puuntuotannollisesti kestävällä metsänhoidolla. Muutokset metsien hoidon käytännössä olivat hyvin hitaita ja ”puuntuotantoa vaarantavat” hakkuut jatkuivat etenkin yksityismetsissä 1950-luvulle asti.

    jees h-valta 20.8.2013, 13:02

    Puuntakunen oikeassa.H-vallassa asia on ollut toisin.Ei täällä kyllä kaskettu mutta nk.harsittiin kyllä. Eipä tuo muuta tehnyt kuin silloiseen nousevaan metsien käyttöön hetkellistä niukkuutta. Nythän meillä on varaa ylijäämäpuustoa vaikka poltella pystyyn.
    Kuten tehdäänkin. Mutta ei H-vallassa.

    Puun takaa 20.8.2013, 13:49

    Voidaan siis olla Jessen kanssa täysin samaa mieltä.
    Harjavallassa todellakin kaikki on toisin.
    Ehdotan paikkakuntaa Unescon maailmanperintökohteeksi.

    metsänvartija 20.8.2013, 14:27

    Harmaaksi taloudeksi voidaan lukea myös nykyiset pusikot.

    Puut on myyty ja jäljelle jäänyt vain risukot jotka todellakin muistuttavat kaskitalouden aikaansaannoksia.

    Metsälakia olisi tiukennettava ja vartiointia lisättävä.

    Saisi metsänvartijatkin työtä.

    jees h-valta 20.8.2013, 14:35

    Tuota metsänvartija. Saako kysyä onko tosiaan nykyisin olemassa ammattinimike metsänvartija, aikuisten oikeesti?
    Niin että on muitakin kuin sinä?

    metsänvartija 20.8.2013, 14:50

    Suomessa on vielä muutama, yksityistiloilla.

    Ammattinimike muuttui 1920-luvulla metsäteknikoksi.

    Aikaisemmin metsänvartijoita oli Metsähallituksella ja suurimimilla yksityistiloilla.

    Organisaatio oli yksinkertainen ja tehokas. Aluemetsänhoitaja, alueella metsänvartijat joilla oli oma vartiopiiri.

    Aluemetsänhoitaja suunnitteli hakkuumäärät ja metsänhoitotyöt. Metsänvartijat toteuttivat suunnitelmat, käytössä oli työntekijöitä sitä varten.

    Vartiopiiri vaihteli sijainnista riippuen, Lapissa vartiopiirit olivat todella isoja, samoin metsänhoito alueet. Jopa miljoona ha.

    Nykyaikana 1500 ha riittää vartiopiiriksi e-suomessa. 4 työntekijää/metsäpalveluyritys hoitaisi käytännön työt. Vartiopiiri olisi sitten vain talousmetsää, toki suojelukohteet rajattaisiin käsittelyn ulkopuolelle.

    kuusessa ollaan 20.8.2013, 20:30

    Eiköhän se ole ihan realismia, että raskaampi hakkuutyö on koneiden hommaa…kyllä hangessa kahlaaminen ja rankojen vetäminen on niin raskasta hommaa, että jo työhyvinvoinnin vuoksi sitä tekee vain harrastuspohjalta. Lisänä on sitten vielä manuhakatun ajon kalliimpi hinta, sekin vähentää miestyön kannattavuutta.

    Taimikonhoidossa ja muissa raivuutehtävissä ihmisen ketteryys on vaikeampi korvata. Osa voidaan tehdä koneellisesti, mutta maastot estävät suuressa mitassa koneellisen raivuun. Istutuksesta suuri osa tulee tulevaisuudessa olemaan koneellista, sillä kone käy kuitenkin mätästämässä alueen, samalla se tuuppaa taimetkin maahan. Viimeisimmät kehitysaskeleet ovat olleet lupaavia, Risutecin koneella saa todella ison määrän taimia yhdellä latauksella. Vielä kun kasvatuskennosta siirto koneeseen nopeutuu…sekin on ilmeisesti työn alla.

    Tänään aamulla heräsin kun pihaan kaarsi auto ja kaksi kaveria alkoivat päryyttää raivurilla pihapiirin lähellä kulkevan sähkökaapelin linjaa…kun kävin hieman ihmettelemässä, tuli tervehdys selkeellä vironkielellä.

    metsänvartija 20.8.2013, 23:47

    Työttömiä metsureita heinäkuu/2013 778 henkilöä. Lähde;Yle

    Osa luultavasti tekee harmaata…

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3