Tottahan NNA-laskelmalla saadaan erilaisia tuloksia, mutta ei kai Puuki opasta metsän harsintaan. Sitä tehdään tänä päivänä jo ensiharvennuksella.

Jk metsän kasvatus ei ole yläharvennusta, vaan on sekä ylä- että alaharvennusta. Eihän jk metsänkasvatuksessakaan kysymys ole harsinnasta siinä tarkoituksessa ja että sitä tehtäisiin tänä päivänä jaksollisessa metsänhoidossa. Sitä tehdään, mutta eiköhän ole syytä jättää harsinta kiellettyjen listalle.

Voidaanhan näin menetellä vaikka esimerkin omaisesti ja saada haluttuja tuloksia. Veikkaan kyllä ja siihen Puukin esimerkki on hyvä esimerkki. Jos samassa metsässä tehdään sekä jaksollista että jatkuvaa metsähoitoa, on viisainta unohtaa hoitomuotojen eriyttäminen ja mennä yhdellä ja samalla hoitomuodolla. Toimii myös näin, korkeintaan painotuksia puoleen jos toiseen ja ennen muuta kysymys kuuluu olla hyvästä metsänhoidosta.

Ei olekaan, jos myös muusta metsähoidosta huolehditaan, sitä on myös alaharvennus.

En mehtäukko tiedä mitä pitäisi epäillä, kun en tiedä kuinka metsiä harvennat.

Minä annan yleisohjeen harvennukseen, jossa pyritään välttämään hyvänlaatuisten kuitupuiden tai pikkutukkien kaatamista, koska se on erittäin epätaloudellista puustopääoman käyttöä. Siitä euron kuitupusta saa kympin kymmenen vuoden kuluttua.

Kun istuttaa puun, josta kuluja muodostuu (istutus, mahd. heinäys, varhaisperkaus, taimikonhoito, altaraivaus) vähintään euron. Kun tätä euron maksavaa puuta, ellei sitä ole syönyt jo hirvi,  on sitten kasvatettu pari- kolmekymmentä vuotta, niin siitä saa vaivoin euron. Ei siis ihme, jos rahan päälle jotain ymmärtävä toteaa, että ei kuulosta hyvältä. Timpalla toki kuulostaa hyvältä, kun hänelle korko ei merkitse mitään – Jessestä puhumattakaan. Kuten sanottu, älä nyt Jesse perusta sittä putkifirmaa tuollaisella matematiikalla.