Keskustelut Luonto Haukat ja metsänhoito

Tämä aihe sisältää 15 vastausta, 9 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi kmo 1 vuosi, 6 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • Haukat ja metsänhoito

    https://www.luomus.fi/fi/metso-petolintuhanke

    Haukkojen määrä olisi hankkeen mukaan laskusuunnassa. Sivustolla on ohjeita siihen, millaisia pesäpuita ja suojavyöhykkeitä voisi jättää pesintöjen onnistumiseksi. Kun noita sopivia pesäpuita katsoo, niin sekä avohakkuu että jk-hakkuu ovat yhtä huonoja; ainut haukan ”pelastus” on täysrauhoitus. Toisaalta pesimäalueen ei tarvitse olla kovin suuri, varsinkin jos se on kytkeytynyt metsään.

  • Timppa

    Kyllä Suomen metsissä pesäpuita löytyy haukoille vaikka kuinka.  Turha siitä on kitistä.  Meidänkin maalla oli aikanaan hiiri- tai mehiläishaukan pesä kuusessa.  Samanlaisena sen ympäristö on säilynyt, mutta asukas puuttuu.  Avohakkuut hyödyttävät hiirihaukkoja, joiden on sieltä helppo saalistaa.  Tuntuu kyllä siis, että hiirihaukat ovat vähentyneet.  Luulisin, että syyllisiä pitää etsiä Etelä-Euroopasta etenkin Maltalta, jossa niitä petolintuja ammutaan surutta.

    Kanahaukkakin tuntuisi vähentyneen. Syynä on yksinkertaisesti ne, että kanahaukka on syönyt saalislintunsa, siis kanalinnut olemattomiin.

    harrastelija harrastelija

    Timppa: ”Kanahaukkakin tuntuisi vähentyneen. Syynä on yksinkertaisesti ne, että kanahaukka on syönyt saalislintunsa, siis kanalinnut olemattomiin.”

    Timppa on ns. ”kirotun oikeassa”! Ostimme lähipalstan 1996. Silloin talvisin oli n. 50 linnun teeritokkia. Kanahaukka on pesinyt alueella ja sen piukutus kuuluu aina välillä. Nyt alkaa olla harvinaista kuulla teeren soidinta keväisin.

    Lapsena joku haukku (ehkä kanahaukka) pesi ison kiven laella, sitä käytiin aina katsomassa, kun alkukesästä laskettiin lehmät metsään ja sille kivelle pääsi kipuamaan.

    Rane2

    Työperäinen maahanmuutto voisi olla ratkaisu tähänkin pulmaan.

    https://www.stara.fi/2017/01/31/saudiprinssi-varasi-puolet-lentokoneesta-80-haukalle-pysayttava-kuva/

    Puuki

    Lintujen vähenemisen syy on usein juuri se, että niitä metsästetään muualla liiaksi.

    Pikkulinnuistakin mm. pohjansirkku- ja kultasirkkukannat on enää murto-osa vuosikymmenten takaisista koska Kiinassa niitä syödään. Kolmas täällä pesivä sirkkulaji  (jonka nimeä en muista) on suosittu herkkuruoka Ranskassa. Sirkkujen elinolot on täällä parantuneet metsien pusikoitumisen seurauksena, mutta kummasti vain linnut vähenee.

    Kanahaukasta samat kokemukset kuin edellä kirjoittaneillakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Peltolintujen kuten sirkkujen vähenemisen syiksi arvellaan tehomaataloutta ja hyönteismyrkkyjä.

    Mottimasa Mottimasa

    Kyllä kanahaukkoja silti on, vaikka ilman houkuttimia harvoin näkee. Mutta kun metsästelee, laskee ajokoiran haukkumaan jäniksen perään ja asettuu itse passiin, usein avoimille rajalinjoille tai metsäautotiellä niin varsin yleinen näky on kanahaukka. Se taitavasti yhdistää koiran haukun ja saaliin, katselee ilmasta ja hakeutuu silloin harvoille paikoille kuten tiet ja rajalinjat, hakkuuaukeat, joissa on helppo syöksyä jänikseen kiinni. Joka syksy ne jäniksiä vie metsästystilanteessa. Muulloin harvoin törmää kanahaukkaan. Haukalle on helppo ja vaivaton rakentaa pönttö, varsinkin pienet haukat ja pöllöt pesivät mielellään. Kyllä kanalintukantoihin on vaikuttanut myös metsätalouden muuttuminen tehokkaampaan suuntaan vaikkapa 80 luvulta, ei enää ole isoja vanhoja metsiä, kone hakkaa niin vaivatta ne aukoiksi, koneellinen harvennus ja kummallinen ”ilmiö” jossa mäntykankaat joihin on vahingossa jokin alikasvos kuusi päässyt kasvamaan ennakkoraivataan paljaaksi ettei vahingossakaan jää suojapuita riistalle. Onhan se sama ilmiö näkyvissä peltolinnuillakin, jos miettii vaikkapa peltopyytä niin eihän niitä ole enää nimeksikään, kun pellot ovat salaojitettuja ja ladot purettu pois, elinympäristö on huonontunut, näin on metsässäkin.

    harrastelija harrastelija

    Nuorena tuli metsästettyä myös lintuja ja silloin puhuttiin, että kanahaukka syksyn mittaan ottaa saman verran kanalintuja kuin 2 metsästäjää. 1980 lopetin lintujen meysästyksen koska niitä oli jo silloin liian vähän ja siirreyin hirven metsästykseen, koska niitä taas oli jo silloin liian paljon!

    Metsätiet ja metsäojitukset ovat kanalintujen suurin surma. Pöljät ”metsästäjät” ampuvat lintuja tieltä, kun ne tulevat täuyttämään kivipiirastaan. Linnun poikaset taas saattavat hukkua keväällä tulvivaan metsäojiin. koska eivät pääse ojista ylös. Teeripoikueet aikoinaan löytyivät monesti taimikoilta samoin suurilta aukeilta heinittyneiltä avohakkuilta. Vastaavalta paikalta yhytin ennen vanhaan yli 1 000 teeren tokan!

    Vanhoissa lahoavissa metsissä ei isommasti riistaa juuri ole. Metsot kaipaavat kyllä isompien puiden suojaa soidinaikana ja hakomiseen, mutta ne eivät ole hoitamattomissa ”kuolleissa” pöseiköissä.

    Timppa

    ”Pöljät ”metsästäjät” ampuvat lintuja tieltä, kun ne tulevat täuyttämään kivipiirastaan.”

    Ja kanahaukatkin osaavat saman metsästämistavan.  Pari vuotta sitten yhytin kanahaukan tieltä juuri tappamaansa teertä syömässä.

    Meillä päin metsäojia ei ole eikä muutenkaan kanalintuja metsästetä, mutta ovat vaan huvenneet.

    Metsuri motokuski

    Harrastelija: Vanhoissa lahoavissa metsissä ei isommasti riistaa juuri ole. Metsot kaipaavat kyllä isompien puiden suojaa soidinaikana ja hakomiseen, mutta ne eivät ole hoitamattomissa ”kuolleissa” pöseiköissä.

    Tuosta olen kyllä samaa mieltä. En ole juurikaan metsoja nähnyt vanhoissa suojelumetsissä. Ne ”tikkametsät” sopivat vain tikoille ja pöllöille ja hyvin sopivatkin. Metsot löytyvät talousmetsistä ja nimenomaan varttuneista talousmetsistä. Niitähän alkaa tulemaan kun ensiharvennusmetsät alkavat kasvaa ja tulevat toiseen harvennukseen.

    Mottimasa Mottimasa

    Voihan se metsä olla vanhaa yli satavuotiastakin hyvin harvennettua talousmetsää josta löytyy myös nuorta hyvinvoivaa taimikkoa seasta, eihän metso koskaan pökkelöpuussa ole pesinyt eikä puussa ylipäätään, mutta suosii hakomapuikseen vanhoja puita ja on soittimella useammin isossa männikössä kuin hakkuuaukealla. Maajalkaa kulkevienkin eläinten elinympäristö ja reitit mitä kulkevat muuttuvat hakkuiden myötä, jänis saattaa 20 vuotta monessa eri sukupolvessa paetessaan kulkea aina samasta puun välistä, kun tehdään aukko se saattaa ottaa hatkat ja siirtyä 2 km eri kohtaan sopivampaan elinympäristöön. Nimenomaan monimuotoisuutta pitää eläimille ja linnuille löytyä, ei sitä että kasvatetaan vain yhden kokoista ja yhden merkkistä puuta kerrallaan. Kyllä vähemmän on metsästäjiä jotka lintuja tieltä metsästää, kiintiöitäkin aika hyvin noudatetaan, rangaistukset ovat kuitenkin kovat ja pelko kiinnijäämisestä kohtalainen, mutta ainahan joku sikailia löytyy olipa asia mikä hyvänsä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)