› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvien torjunta taimikosta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
1 2

  • Hirvien torjunta taimikosta

    Sent on: 25.7.2013, 09:02

    Haluaisin kokeilla saippuamenetelmää hirvien torjunnassa, koska mäntytaimikko on vain hehtaarin kokoinen alue, joten kokeilusta ei tulisi turhan kallista. Kokemuksia ja neuvoja saippuamenetelmästä. Saippuan paloja ripustellaan taimikon reuna-alueille tietyn välein, mutta kuinka tiheään? Miten saippuapalat ripustetaan? Olen kuullut käytettävän pahvimukeja. Mitä saippuaa olette käyttäneet ja milloin ripustus tulisi suorittaa, ennen lumentuloako?

    Tekijä
    raivaussahaaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 25.7.2013, 11:49

    Mikset suosiolla laita Tricoa?

    Etusivu

    Metsalehti/Keskustelut/
    Aihe/Viestiketju/?topicId=513

    raivaussahaaja 25.7.2013, 12:57

    Ajattelin, että saippua voisi olla helpompi ja halvempi keino. Mutta tokihan Trico olisi tehokas ja voisi harkita kyllä sitäkin.

    Kurki 25.7.2013, 14:19

    Saippuapalat eivät hirviä pidä.
    Itsellä on yhden langan akkukäyttöinen hirviaitapaimen, jonka sisällä 5ha männyntaimikoita.
    Tämäkään ei yksinomaan pidä hirviä muuten, kuin saippuopimalla lanka kerran kuussa, sillä kun hirvi haistelee lainkaa ja saa sähköiskun, niin se muistaa mitä haju merkitsee ja varoo pimeälläkin lankaa.
    Talvella en pidä langassa virtaa.
    Silloin riittää vain saippuoiminen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.7.2013, 14:43

    Toimisiko se lanka, toisin sanoen akun lataaminen, kesällä aurinkopaneelilla, niin ettei tarvitsisi akkua käydä vaihtamassa?

    Pähkäilijä 25.7.2013, 14:50

    Toimisi

    jees h-valta 25.7.2013, 22:08

    Onpa tuo akun vaihto sitten hirveä urakka?
    Mutta tosiaan itsellä on kilometritolkulla aitanauhaa P-Satakunnassa ja liian usein tulee käytyä kun uteliaisuus ei anna rauhaa. Yleensä saa todeta pienimmän mahdollisen halppispaneelin hoitaneen hommansa eikä keskus varoita virran alhaisesta tehosta. Viimeksi juuri niin kävi vaikka kolmisen viikkoa vierähti. Jos liki satkun viitsii uhrata ei tarvii käydä siellä Kauheassa metsässä Turhaan.

    tamperelainen tamperelainen 25.7.2013, 23:33

    Kolmen nauhan aita pitää rakentaa jo tukevaksiTuuli ottaa sopivilla paikoilla voimakkasti nauhoihin.

    jees h-valta 26.7.2013, 20:53

    Kolmen nauhan aita pysyy kuosissaan tuulella kuin tuulella. Mutta jos tulee naapurin puita niskaan niin sitten tulee aukko kyllä.
    Kyllähän se tuulessa voimakkaasti taipuu mutta ei se sen kummempia tee. Joskus joku nauha solahtaa pidinaukostaan mutta ei sekään suorastaan aukkoa tee.

    jees h-valta 26.7.2013, 21:03

    Tuulessa on myös se etu että nauhat ääntävät aika voimakkaasti kovemmassa tuulessa. Ja tietysti välkkyvät heluessaan enemmän.
    Tulee varmastu huomattua silloin. Mitään hajusteita ei tarvita koska hirvi tulee aina eka kerralla varovasti aidalle ja tuuppaa kostean turpansa nauhaan. Ja maadotus pelaa varmasti ja lähtö on vauhdikas. Ainut huono puoli on että välistä rynkäisee väärään suuntaan ja silloin nauhat kulkee perässä aika piiiitkään.
    Tuolla aiemmin joku puhui pimeällä liikkuvista hirvistä. Käsittääkseni senkin pitää hiukan nähdä kulkiessaan ja yleensä lyö makuulle silloin jos ei näe. Mutta eri jos joku muu peto esim. pelästyttää liikkeelle. Silloin ei ehkä syönti ole aiankaan ensin mielessä silläkään. Saattaa sitten seuraavana aamuna olla. Voi kyllä hakeutua aukeammalle makuulle ja mikäs sen mukavampaa varmaan aamusella kuin huomata salaattipöydän olevan katettu huonosti levätyn yön jälkeen.

    6tukki 26.7.2013, 23:43

    Männyn kasvattaminen Suomessa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut metsänomistajalle haasteellinen tehtävä. Ihminen on kekseliäs – jotkut hakevat partureilta hiuksia, joita ”pussitetaan” mm. vanhoihin sukkahousuihin, toiset aitaavat suojeltavat puut yhdellä, kahdella ja jopa kolmella langalla/nauhalla ympäri taimikon, toiset voitelevat vielä lankansa saippualla, jolla tehostetaan aitauksen tehoa. Eniten vaivaa näkevät laittavat sähkölangan virta-/latauslähteineen taimikkojensa ympärille. Sähkövirtaan tottumattomat saattavat käsitellä mäntytaimikkonsa huiskimalla polttoöljyä kuusivihdalla mäntytaimiensa latvakasvaimiin. Käytitpä yllä luetelluista menetelmistä mitä hyvänsä vaihtoehtoa, vaativat ne taimikon omistajalta viitseliäisyyttä, aikaa, rahaa ja uskoa tulevaisuuteen.

    On toinenkin vaihtoehto. Olisi helppoa pudottaa maan hirvikanta sellaiseksi, ettei se muodostuisi uhkaksi mäntytaimikoille tai vaaraksi liikenteelle. Samalla voisimme unohtaa alussa esittämäni monisisältöiset hirvivahinkojen osaksi jopa kyseenalaiset torjuntamenetelmät, joihin metsänomistajat ovat joutuneet turvautumaan. Niin käsittämättömältä kuin se tuntuu/kuulostakin, hirvikannan säätelyä ei ohjaa metsätaloudelliset- tai liikenneonnettomuuksia säätelevät kriteerit, vaan metsästäjien ja safarien järjestäjien itsekkäät tavoitteet. Toivottavasti ennätän nähdä ajan, jolloin tämä lihasafarijengi joutuu vastaamaan aikaansaannoksistaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
1 2