Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Muutama päivä metsästä pois, niin johan oli hirvikärpänenkin ehtinyt kiireiltään meitäkin tervehtämään. Pieniä olivat, eivätkä kovin ärhäköitäkään. Lukumäärää oli kyllä kiitettävästi.
Tänään oli hirvikärpäset löytyneet kainuuseenkin, pieniä olivat, eivät vielä aktiivisia, häiriöksi vain taukojen aikaan, viikko sitten ei vievät vielä olleet esillä !
Tämä ei ole turha aihe, sillä tämä ikävä riesa olisi oleellisesti pienempi jos meillä olisi selvästi pienempi hirvikanta.
Hirvikannan pienennys on ratkaisevassa asemassa, sillä hirvikärpäsen elämän kierto on niin erikoinen, että pienemmän hirvikannan tilanteessa, tulee väkisin sellaisia hirviä, joilla tuota tartuntaa ei ole.
Jos hirvet noudattaisivat tiukasti talvilaidun-kesälaidun kiertoa niin hirvikärpäsen lisääntyminen loppuis siihen. Kotilothan tippuvat talvella ja tartunta hirveen tapahtuu syksyllä. Tässähän vain paikallaan pysyvät hirvet saavat tartunnan. Tosin osa hirvistä tulee talvilaidunalueelle syksyllä ennenkuin pakkanen tappaa hirvikärpäset.
Eli pitkän tähtäimen torjuntakeino on hirvikannan selvä alentaminen.
Hirvien määrän on väitetty romahtaneen Suomessa. Entäpä, jos tämä sama kehitys edelleen jatkuu? Olisiko nyt syytä selvittää, mistä tämä selittämätön hirvien väheneminen johtuu.
Jos hirviä on systemaattisesti ammuttu puoli vuosikymmentä tuottoa enemmän ,ei ole ihme, että elukat vähenee. Lupia on ollut reilusti tarjolla ja niitä on myös käytetty.
Miksi ne hirvet ovat sitten vähentyneet, kun kaatomäärät eivät kuitenkaan olennaisesti poikkea aikaisemmista? Jokin muu syyhän vähenemiseen täytyy silloin olla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään