› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvistä ja tuhoista

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)
1 2 3

  • Hirvistä ja tuhoista

    Lähetetty: 12.4.2022, 12:22

    Merkitty: 

    Uskoisin, että tällä palstalla hirvien määrästä ollaan aika yksimielisiä. Eli siinä n. 2 tuhannella ha metsästyksen jälkeen. Tämäkin määrä voi aiheuttaa merkittäviä tuhoja joillekin, jos hirviä ei saada jakaantumaan tasaisemmin. Kyllä siihen keinoja on.

    Varhaisperkaus ja liiallinen ennakkoraivaus on pahentanut hirvien kasaantumista talvella. Vanha kemera raivauksille oli parempi.  Tarkoitan tietysti kuusen taimikoita. Syrjäisemmillä ja pintakaruilla mailla ehtii raivaamaan myöhemminkin. Hirvet kyllä hoitaa osaltaan raivuuta. Turhaa raivausta olisi syytä välttää. Olisi toimittava tilanteen mukaan.

    Itse en ole tarvinnut kuin yhden raivauksen. Tankki tai kaksi per hehtaari. Rehevillä mailla reikäperkaus ja raivaus sitten tarpeen mukaan. Kyllä hirvien liian suuri määrä aiheuttaa enimmäkseen tuhoja, mutta on meissä metsän kasvattajissakin vikaa kuin myös koko systeemissä. On tullut virheitä tehtyä itsekin. Miten lie neuvonnan laita ?

    PS. Kuusialiskasvos männikön alla ei ole jatkuvaa kasvatusta. Siitäkin olis vähän asiaa, mutta aihe kerrallaan.

    Tekijä
    Kuusahon Ajattelija
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Mehtämiäs 12.4.2022, 15:21

    Meillä täällä pohjois-karjalan Outokummussa ainakin tavoitetiheys on pitkään ollut 2,5/tha. Sen lisäksi palattu takaisin n. 5 vuotta sitten hehtaariperusteiseen jakoon, hirvitihentymä alueille eivät siis isot seurat suostu lupia enää antamaan. Aiemmin toimi homma hyvin. Siellä missä hirviä on paljon, jaettiin enemmän lupia. Nämä isot seurat lihan himoissaan nyt vaativat hehtaariperusteisen jaon takaisin ja viime vuonnakin jättivät sitten lupiaan käyttämättä, koska ei ole hirviä. Olisivat voineet käyttämttömiä lupia siirtää yhteisluvan muille osakkaille jossa hirviä olisi ollut, vaan eihän niin voi tehdä. Tällaista tämä täälläpäin on. Aiemmin kaikki seurat olivat yhteisluvassa. Nyt ei enää, koska homma karannut isojen seurojen määräysvallan alle kokonaan. Kohta joka seura hakee omat lupansa. Että tällaista yhteistoimintaa täällä nykyään. Maanomistajat irtisanovat maitaan pois metsästyskäytöstä, koska hirviä ei enää tulla metsästämään muutenkaan. Helpompi ottaa irti tuhoista seuranneet rahat, kuin taistella tätä toimintaa oikeaksi. Eli että metsästettäisiin hirvet tihentymä alueilta. Tämän lisäksi seurat, joilla on talvilaidunaluetta, ampuvat hirvensä kahtena ekana viikonloppuna. Sitten kun muuttohirvet tulevat, luvat onkin jo käytetty aikoja sitten. Eli juuri niinkuin ei pitäisi tehdä. Lupia pitäisi jättää myös lähemmäs talvea käytettäväksi. Vaan eihän tätä toimintaa kukaan valvo, kun koko rhy.n hallitus on isojen seurojen päätäntävallan alla. Kirjoittamaton sääntö.

    A.Jalkanen 12.4.2022, 20:11

    Kuulostaa mafiatyyppiseltä toiminnalta näin ulkoa päin kahteltuna. Paikalliset riistapomot päättävät paikallisen riistapolitiikan ja valtakunnalliset pomot koko Suomen riistapolitiikan, jolle metsäpolitiikka ja luonnonsuojelu on alisteinen. Kaksi esimerkkiä: suurpetojen ei anneta runsastua liikaa ja hirvieläinten ei anneta vähetä liikaa.

    Mehtämiäs 12.4.2022, 20:34

    Kovia keskusteluja tähän viitaten on käyty myös karjalaisen lehdessä. 8.4 Harri Välimäki metsänhoitoyhdistyksestä kertoi samansuuntaista olevan muuallakin täällä pohjois-karjalassa, kuin mitä esitin. Tämän päivän 12.4 lehdessä Antti Kuivalainen Riistaneuvostosta ja Timo Hattunen ilomantsin ja joensuun toiminnanohjaaja kiistävät tietysti kaiken. Lupia jaetaan tänä vuonna todella vähän. Ja edelleenkään lupia ei painoteta sinne missä hirviä on tihentymänä, vaan jaetaan hehtaariperusteisesti. Eli lupia jaetaan paljon sinne jossa ei hirviä oikeasti ole. Nämä sitten jätetään käyttämättä tästä syystä, eikä siirretä lupia sinne jossa niitä tarvittaisiin. Syyllisiä hankala saada esiin ja vastuuseen, kun ei kukaan tällaista kunnolla valvo.

    Kuusahon Ajattelija 13.4.2022, 08:18

    Näinhän se on ja vaikeaa on tätä asiaa muuttaa. Valta on annettu metsästajille ja ainakin meilläpäin maanomistajat mielummin vaikenevat.

    Itse olen jo pitkään harkinnut vuokran perimistä. Täällä Enso on ostellut aika paljon metsiä ja kaikista menee vuokraa.

    Kukaan ei ole kommentoinut raivaukseen liittyvään mielipiteeseen.

    Hirvituhot kirpaisee aina koviten pieniä metsätiloja. Eipä ole paljon tehtävissä, kun ympäriltä on raivattu joka ikinen vesa.

    A.Jalkanen 13.4.2022, 08:32

    Raivauksesta ja hirvistä on täällä keskusteltu moneen kertaan. Lopputulema taisi olla, että alhaisen hirvikannan alueilla voi ainakin karummalla kasvupaikalla uskaltaa hirville jättää murkinaa taimikkoon. Voi raivata tarkemmin vasta taimikonhoidossa, siis hirven turvan ulottumattomiin kasvanutta varttuneempaa taimikkoa. Rehevällä kasvupaikalla myös varhaishoito on tehtävä kunnolla eikä reikäperkaamalla, koska vesat ehtivät kuitenkin kasvaa takaisin haittaavaan kokoon. Lisäksi on epäilty että lehtimurkina taimikossa opettaa hirvet käymään siellä kesällä jolloin tulevat takaisin talvella.

    Timppa 13.4.2022, 10:19

    Hirvien ruokailuun vaikuttaa muutkin kuin taimikot.  Olen täällä kirjoittanut moneen kertaa, että esim talvella 2019 hirvet eivät ruokailleet mäntytaimikoissda vaan varttuneissa metsissä.  Pihkainen mänty on se viimeinen vaihtoehto.

    Kerran hirvi oli kulkenut tietä mäntytaimikon ohi ja matkallaan syönyt ojan varresta muutaman koivun oksan.  Männyt eivät kiinnostaneet.  Meillä on runsaasti harvennettuja männiköitä.  Niihin syntyyy jonkin verran koivunvesoja.  Nämä näyttävät olevan tavoiteltua ruokaa.

    Tilanne on ongelmallinen, jos vallitseva metsätyyppi on sulketunut kuusikko, mutta jossain pieni mäntytaimikko.  Tämä epäilemättä kelpaa, jos paikalla on hirviä.

    Itse olen sitä mieltä, että varhaisperkaus on ehdottoman hyödyllinen.  Paitsi että se  edistää taimikoiden kasvua, niin se tekee niistä enemmän haitta-aineita sisältäviä.  Siihen, että hirvet tottuisivat johonkin paikkaan en osaa uskoa.  Kyllä ne liikkuvat niin paljon, että valitsevat itselleen maistuvimman aterian.

    Kuusahon Ajattelija 16.4.2022, 08:45

    Ei hirvet kuusen taimia syö, vaan pihjala on se ykkösvaihtoehto. Hieskoivu maistuu aika huonosti. Ongelma kuusikoissa tulee myöhemmin. Silloinkin siellä pitäisi olla muuta kuorittavaa. Kuusikoiden ei välttämättä tarvitsisi olla niin sulkeituneita, vaan pitäsi olla muitakin puita.

    Itse ainakin ainakin aiheutin kuorintavaurioita liiallisella ennakkoraivaiksella. Mutta opittuani seuraavalla kerralla, ongelma väheni. Kyllä hirvet kasaantuu talvella sinne, missä on evästä. Ja jos sitä olisi tasaisemmin joka puolella, niin tuhot jakautuisivat siedettävimmin .

    Viimeisen  varhaisperkauksen, siis ensimmäisen raivauksen, omassa taimikossa tein taimikon ollessa keskimäärin 3 metristä. Pisimmät lähenteli viittä metriä. Vain muutamia leppäpuskia olisi voinut käydä aikaisemmin raivaamassa. Kuviolla on todella hyvä metsän alku. Ei tietenkään päde joka paikkaan.

     

     

     

    Metsuri motokuski 16.4.2022, 08:54

    No ei todellakaan. Jos meillä odottaa tuota 3 m rajaa niin ei tarvii enää raivata, sillä taimikko ei saavuta sitä koskaan jos vesakkoa ei ennen poista.

    Visakallo 27.5.2022, 06:02

    Minneköhän ne hirvet mahtoivat kadota viimeksi hirvenmetsästyksen aikaan, kun niitä näkyy talvella olleen ainakin täälläpäin ennätysmäärä ja jälki sen mukaista. Loppuvuoden lehtitietoja hirvien vähyydestä on nyt todella vaikea uskoa. Männyt ja koivut sekä katajatkin on kuin puimurilla ajettu parin metrin sänkeen. Minkälaista mahtaa hirvenpaska olla lannoitteena? Onko kokemuksia? Metsäteiltä sitä olisi nyt helppo lapiolla kerätä peräkärryyn.

    Gla 27.5.2022, 07:26

    Luontoradiossa oli muutama viikko sitten puhetta jonkun kasvissyöjän tuotteista, en muista minkä. Rusakko, peura?

    Vaikka jotkin eläinlajit saattaa popsia nämä jalosteet, kasvissyöjien papanoissa hyötysuhde on heikko, eikä niitä eläinten oikeastaan kannata syödä. Ehkä sama pätee lannoitteessa. Ainakin määrä pitäisi olla valtava. Näinhän on mullanvalmistuksessa, kun hiekasta tehdään hevosen lannan avulla kasvatuskelpoista.

    Kiertokulkua arvioimalla veikkaan, että samaan lopputulokseen kuin lapioimalla hirven kasoja, pääsee raivurilla. Toki hirven suoliston kautta kierrätettynä oksien ravinteiden kierto nopeutuu. Mutta mikäs kiire metsällä on. Kunhan on sekapuuston takia laadukasta kariketta tarjolla, ei pelkkää kuusen neulasta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)
1 2 3