› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvittävä hies

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Hirvittävä hies

    Sent on: 28.8.2012, 17:35

    Kävin taimikoiden tarkastuskierroksella tänään. Hyvässä kasvussa ja hyvissä voimissa sinänsä, mutta kyllä rehevimmässä nurkassa hiukan hirvitti. Ala on uudistettu 2000, perattu 2005 ja 2010. Ensimmäinen perkaus olisi pitänyt hieskoivuvesakon takia tehdä ainakin vuotta aikaisemmin, siksi kuusentaimet ovat vasta noin kolmemetrisiä.

    Mutta kauhistuttavaa oli se, että kun 2010 keväällä niitin vesakon maan tasalle niin nyt se on taas mennyt heittämällä kuusista ohi eli koivunhujoppien latvat keikkuvat jo 3-4 metrissä! Mietin että pitäisiköhän vielä ensi vuonna kerran perata ennen varsinaista taimikonhoitoa. Työmäärä tuntuu hurjalta, mutta toisaalta tuossa jamassa olevaa taimikkoa ei sentään ole hehtaariakaan…

    Tekijä
    LMP LMP
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Leevi Sytky Leevi Sytky 28.8.2012, 18:46

    Meillä on sama tilanne osassa taimikkoa. ( 2010 keväällä raivattu kaikki lehtipuu maahan.) Tänä keväänä piti jo antaa ”ensiapua” pienelle alueelle, jossa taimet meinasivat jäädä toiseksi leppävesakon kanssa.
    Ensi keväänä täytyy tehdä jo reikäperkausta pahimmilla paikoilla.
    Raskaamman kurituksen saavat lehtipuut 3-5 vuoden kuluttua, jonka jälkeen syntyvä vesakko hyytyy armotta havupuiden alla.

    Ps. Koivua jätän vähän monimuotois-Jessen iloksi. 🙂

    jees h-valta 28.8.2012, 18:57

    Juuri tuota on odotettavissa kun väkisin kasvatetaan havupuuta hyvin rehevällä, lehtomisella pohjalla jossa lehtipuu on luonnostaan se ylväs ykkönen. Minulla ei noita ongelmia ole koska tyrkkään kasvamaaan moisiin pohjiin vielä nopeampikasvuista lehtipuuta.
    Sinne jää alle kuin nalli kalliolle kuten sanonta kuuluu.

    Kuitupuunkasvattaja 28.8.2012, 19:09

    Hiesvitsaukseen keinoja:

    Kunnon muokkaus välittömästi hakkuun jälkeen. Äestys ei riitä tai äkeellä ajettava ristiin. Ojitus kuntoon.

    Kaksi raivausta samana kesänä, se toinen murskaavalla kolmioterällä.

    Nopeampi puulaji.

    Joillakin kuvioilla on kyllä joutunut jättämään hieskoivut kasvamaan, kun havut on syöty ja turvetta sen verran, ettei raudus ole ensimmäisenä tulossa. Ihmistyö on kallista ja kalliimmaksi vain tulossa, joten hieskin on joskus hyväksyttävä kasvatettavaksi.

    Leevi Sytky Leevi Sytky 28.8.2012, 19:09

    Aloittaja on tehnyt investoinnin päämääränä laadukkaan sahapuun kasvatus. On ilman muuta selvää, että investointi vaatii ponnisteluja jonkinverran onnistuakseen.
    Jos aloittaja tehdessään varsinaista taimikon hoitoa, jättää sopivan määrän koivua kasvamaan ensiharvennukseen asti, on sillä maata parantava vaikutus. Lisäähän se myös e-harvennuksesta saatavia tuloja.
    Ensiharvennuksen jälkeen tuloksena on metsä, jonka arvokasvu on huikean hyvä. Pääoman turvallista tuottoa sahapuuta kasvattamalla!

    jees h-valta 28.8.2012, 20:06

    Lapsenlapsille!

    LMP LMP 28.8.2012, 20:09

    ^
    ”…päämääränä laadukkaan sahapuun kasvatus.”

    Juuri näin. Ja kyllä: luonnollisesti jätän koivuakin, varsinkin jos ne satunnaiset raudukset siellä havaitsen. Voimia perkaukseen saa, kun kääntää päätään ja näkee samalla kuviolla, samalla rehevällä maaperällä samaan aikaan istutettuja komeita kuusimetrisiä kuusia. Ovatpahan vaan kasvaneet varttuneen kasvatusmetsän varjossa.

    jees h-valta 28.8.2012, 22:28

    Kuitupuunkasvattajalla oikea asenne. Ei hakata päätä seinään ja tehdä täysin turhaa työtä. Turvemaat olen nyt jättänyt H-vallassa siemenpuuasentoon männylle mutta aivan tasavertaisena olen ajatellut käyttää metsänteossa hieskoivua kuten olen aiemminkin jo tehnyt. Ja komeasti kasvava hies/mäntymetsä energiatiheydelle varhaisperattuna kasvaa.

    suorittava porras suorittava porras 29.8.2012, 04:59

    Tämä ”energiatiheys” hidastaa metsän kasvua . Kun energiatuet poistuvat , ei muodostukaan enää kantorahaa ja puun korjuusta tuleekin lasku tilin sijasta. Tiheässä kasvavan pieniläpimittaisen puun korjuukustannus on helposti yli kaksinkertainen normaaliin ensiharvennukseen verrattuna.

    Korkeintaan pari sataa koivua hehtaarille riittää monimuotoisuutta ja kasvuolosuhteita parantamaan . Suurempi määrä alentaa ensiharvennusleimikon poistettavien puiden keskitilavuuttta ,korottaa korjuukustannuksia ja alentaa kantorahatuloja kohonneiden kustannusten verran. Jos niitä tuhansia lehtipuita yrittää lihottaa sadan litran keskitilavuuteen on havupuuiden tulevaisuus jo pilattu.

    Reikäperkauskin on menetelmänä syytä unohtaa . Liian usein se täydentävä perkaus on unohtunut kokonaan . Toisaalta risujen poistaminen alle miehen mittaisena on huomattavasti edullisempaa , kuin samojen yksilöiden kaataminen talonkorkuisena.

    Pinsiön vaari 29.8.2012, 05:27

    Pitää muistaa se Nevan vaarin viisaus että joka hieskoivulla rikastuu se ei millään köyhdy!

    Leevi Sytky Leevi Sytky 29.8.2012, 05:39

    En minäkään ole erityisen innokas reikäperkausten kannattaja. Kuten tuolla ketjun alkupäässä totesin, voisi ensiapuna tehdä reikäperkausta ja täten siirtää varsinaista taimikon hoitoa. Näin selviäisi yhdellä raivauskerralla, jopa ilman ennakkoraivausta, ensiharvennusvaiheeseen asti.
    Oikeat ajoitukset ovat raivuissa vaikeita ennakoida.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4