Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Melkein luulin muutama vuosi sitten istuttamani pienen männikön selvinneen, kunnes kävin tänä kesänä katsomassa. Kaikki syöty – mahdollisesti joku jatkaa kasvuaan. Monimuotoisuutta kyllä tulee, kun pitää alkaa kasvattelemaan niitä haapoja, leppiä, koivuja ja kuusia, mitä sinne sattuukaan tulemaan. Pieni neljännes hehtaarin ala sähkölinjahakkuun yhteydessä pellon vieressä, joten ei viitsi ottaa alusta.
Olen sitä pohtinut. Susia ei ole, ei ainakaan pysyvää reviiriä. Pari-kolme läpikulkijaa lumikelillä aina havaitaan. Metsät karuja vedenjakajaseutuja. Mänty ylivoimainen pääpuulaji. Ei enää merkittävää maataloutta kuin yhdellä kylällä, sekin etelän mittapuun mukaan näpertelyä. Todella metsäistä seutua, laajoja metsäalueita firmojen ja valtion mailla täysin vailla asutusta. Metsät eivät ole mitään saarekkeita peltojen, asutuskeskusten tai isojen valtateiden välissä. Firmojen ja valtion mailla metsät hyvin väkivaltaisen käytön ja hoidon piirissä. Hirvellä on vapaus valita kesälaitumensa, talvehtimisalueensa ja ravintonsa varmaan hieman vapaammin ja isommalta alueelta kuin etelässä pahimmilla tuhoalueilla. Hirvikanta pidetty 2,7 – 3,2 / 1 000 ha. Nyt pientä korotuspaineita, kun riistakeskus vaatii jättämään petovaraa, ehkä se 3,4. Lupia tuli saman verran kuin viime vuonna. Lähes kaikkien porukoiden metsästysmaat talvilaitumia. Metsästys jatkuu useimmilla tammikuulle asti, hirvet pidetään liikkeessä lupa-ajan loppuun asti. Vielä marraskuussa ei pääse syntymään mitään paikallaan jököttäviä pesäpaikkoja. Joku nimesi minut hirvifanaatikoksi aikaisemmissa keskusteluissa. Ehkä niin, mutta rehellisesti sanottuna, kuten olen kertonut, 33 000 ha:n työalueeltani olen löytänyt kolme pientä taimikkokuviota, joissa paha hirvituho. Ison puuston sisään tehty pieni vajaan hehtaarin uudistusala. Niihinkin on nuori metsä syntynyt, tietenkin viivästyneenä ja kasvutappiota tullut, mutta ei ne ole aroksi muuttuneet.
Tästä on ollut ennenkin puhetta, mutta palataan samaan asiaan vielä uudestaan. Suurten toimijoiden ja yksityisten metsänomistajien metsiä erottaa lähes aina kuviokoko. Suuren toimijan taimikot voivat olla kymmeniä hehtaareita, kun yksityinen näpertelee useimmiten 1-2 hehtaarin kanssa. Jokainen varmasti ymmärtää, kumpi taimikko houkuttelee hirviä enemmän puoleensa. Hirvi valitsee aina sen taimikon, missä on vanhempi, suojaa tarjoava metsä lähempänä. Olen 100% varma siitä, että en olisi kärsinyt läheskään yhtä paljon hirvituhoista, jos olisin aikoinaan kolauttanut kaikki metsäni pyykistä pyykkiin kerralla aukoksi.
Olen samaa mieltä. Hirvi on yksinkertainen eläin. Se tarvitsee ruokaa suojaa ja naarasta/ urosta kerran vuodessa. Kymmenen hehtaarin uudistusala ei tarjoa suojaa, eikä siellä hirvi viihdy niin hyvin kuin kahden hehtaarin taimikossa reunametsineen.
Aina ei suuri pinta-alakaan suojaa taimikkoa hirvituhoilta. Hirvet eivät hakkuiden takia juurikaan muuta vanhoja vakiintuneita kulkureittejään. Hirvituhoon voi vaikuttaa myös kuvion muoto ja veden läheisyys.
Täällä päin varovat jonkun vuoden uutta aukkoa. Oman porukan vuosia olleen kenraalipassin taustalle tuli rohean kokoinen aukko. Kaksi täyttä syksyä passi pysyi tyhjänä. Viime Tapaninpäivänä, kolmantena vuonna, poikani ampui seitsämän hirven laumasta siihen kolme hirveä samaan kasaan. Tulivat taas sitä vanhaa tuttua ajo-uraa pitkin kuin ennenkin.
-18 vuonna ostin metsäpalstan ja sitä syksyllä kävellessä saavuin männyntaimikkoon joka on kooltaan n.10ha. Aikalailla kuvion keskivaiheilla oli 2ha 03 luokan mäntykuvio ja kun siihen saavuin niin alkoi kauhea hirvikärpäs ropina. Minulle se ropina kertoi että tässä on hirvien suoja. Seuraavana päivänä tein kuviosta käyttöilmoituksen uudistushakkuusta ja siitä paripäivää niin sahan kanssa kaupat. Tässä puhuisin ammattiosaamisesta ja vuosien tuomasta kokemuksesta suojella vielä suht. Hyvää männyntaimikkoa hirviltä. Tässäkin tapauksessa euroja menetettiin kun 03 kuvio olisi vielä kasvanut mutta vaakakupissa painoi taimikon tulevaisuus, johon tein vuosi sitten taimikonhoidon ja siihen tuli hyvä tulevaisuuden metsä. Tämmösiä valintoja mitä joutuu hirvien kanssa tekemään ei moni ymmärrä ajatellakkaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään