Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Hirviporukoissa on joillain halukkuutta kannan kasvattamiseen tai ainakin ylläpitoon vahvana. Sitten on niitä, jotka haluavat pitää kannan maltillisena. Täällä on kuitenkin turha syyllistää yksittäisiä rivimetsästäjiä, koska toimintaa ohjataan muualla. Hirvipolitiikka on siis suurimman kritiikin aiheena.
Toki sekin närästää, kun syy hirvituhoihin löytyy väärin raivatusta taimikosta tai kun metsästäjä ilmoittaa lehtiartikkelissa, ettei 9 hirveä/1000 ha ole paljon, se ei ole aiheuttanut tuhoja, eikä kukaan maanomistaja kaipaa kannan leikkaamista. Tai että hirvikannan leikkaaminen arvosta 6 hirvitaloussuunnitelman mukaiseen tasoon olisi kohtuutonta.
Ollaan edelleen hiljaa siitä tosiasiasta ,että hirvikantaa halusivat alunperin kasvattaa saalisvarmuuden parantamiseksi juuri masnomistajavetoiset seurat. Maattomilla ei seuroihin ollut asiaa ellei omannut paksua rahapussia tai kuulunut paikkakunnan eliittiin. Vasta ,kun tilanne karkasi hallinnasta alkoi maattomiakin päästä seuroihin.
Päätösvalta kannan suuruudesta on edelleenkin pääosin maanomistajametsästäjien käsissä. Maattomia kuitenkin leimataan hirvikannan paisuttamisesta ,vaikka ovat vain mukana talkoossa, jossa toiset määräävät tahdin. Ison talon metsästävällä isännällä täytyy olla kehumisen aihetta . On kiva sanoa ,että meillä hirvikanta on runsas. Toisilla on muut ylpeyden aiheet. Metsästävillä maanomistajilla runsas riistakanta. Visa ylpeilee saamillaan metkatuilla.
Olen kyllä ainoan talon iso poika, hirviporukassa ollut yli 30v, mutta en kyllä ylpeile hirvikannan koolla tai yleensä millään muullakaan. Ja kyllä on meän porukassa sekä maanomistajia, että maattomia ja molemmissa ryhmissä semmosia, jotka haluaa enempi hirviä ja vähempi hirviä.
Puuntuottaja ja moni kaupunkilaistunut metsänomistaja haluaisi ylpeillä hyvin hoidetuilla taimikoilla ja suurella metsänkasvulla. Joku toinen voi kuitenkin päätöksellään tehdä toiveen tyhjäksi. Tässä kohtaa jatkuva kasvattaja on paremmassa asemassa, vai käykö hirvi pienaukoissa ja alikasvoksissa murkinalla?
Siellä ne vasta käykin. Uk puistossa suomujoen varressa on myrskyn tekemiä pienaukkoja niin kaikki luonnon taimet on syöty. Puisto kuuluu myös metsästyksen piiriin joten mikään hirvireservaatti se ei ole. Väitän että jk metsät ovat suurimman riskin alueita mitä tulee hirvituhoihin.
Maanomistaja on huono termi kuvaamaan suhdetta hirviin ja puuntuotantoon. Eikö tästäkin ole jo tarpeeksi puhuttu vai onko termin käyttö tapa ohjata huomio aiheesta sivuun.
Vanha kiinalainen viisaus sanoo, ettei kissan värillä ole väliä, kunhan se pyydystää hiiriä. Aivan sama pätee minulla hirvenmetsästäjiin. Mitä taas Kemeralla/Metkalla kehumiseen tulee, se on kyllä ihan pelkkää piruilua, ja hyvin se on tuntunut joihinkin vaikuttavan. Se sai alkunsa siitä, kun vuosia sitten joku täällä julisti, että Kemerat ovat niin pieniä rahoja, ettei viitsi niiden takia vaivautua lomakkeita täyttämään. Minulle on kyllä aina kelvanneet niin pienet kuin suuremmatkin rahat.
Kapinoiden aikaan Lex Kallio kumosi torpparilain niin tuo vaihtui torpparin tilalle. 35 % Taksvärkki, velvoitteet ja valvonta on jo levinnyt Brysseliin asti.
”maanomistajilla ja heidän alaryhmällään metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsänsä suhteen.”
Tästä olen suorittavaa ja varmaan muitakin metsästäjiä muistuttanut useasti, mutta turhaan. Maanomistaja-metsästäjiin vetoaminen on liian helppo kumota, kun on puhe hirvikannasta. Eikös joskus metsäpalstojen hintaankin sanottu vaikuttavan halu päästä metsästysseuraan. En tiedä, vaikuttiko/vaikuttaako oikeasti, mutta kuvaa varmasti omistuksen motiivien monipuolisuutta. Koivutaimikon kasvatus tuskin tulee metsästysperusteella hankituissa ykkösenä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään