Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Tricon ruiskutuskausi alkoi omalta osalta, kun oli tilalle muutenkin asiaa. Osa männyistä alkaa olla kriittisessä vaiheessa, kun latvus on kyllä sarvipäiden ulottumattomissa, mutta runko ei ole niin vahva, etteikö saisi katkottua. Ruiskuttelin alaoksia siinä toivossa, että maistiaisia ottaessa jo toteaisi, ettei kannata.
Suurin kuvio on suurimmalta osin luonnontaimia, ja kokovaihtelu sen myötä melkoinen, ja suojattavat taimet hajallaan siellä täällä, eli ruiskun kanssa käveltiin sinne ja tänne katsomassa, olisiko jotain suojattavaa. Ei ole sekametsän perustaminen helppoa, jos haluaa myös hirville kelpaavaa puustoa kasvattaa. Ja miksikö tilanne on tämä? Siksi, että edellinen omistaja oli hakannut mutta jättänyt viljelemättä kyseisen(kin) kuvion. Paljon lähinnä männylle sopvia kasvupaikkoja, joilla kuuset työntää 5-10 sentin vuosikasvua. Oma strategia on ruiskuttaa kaikki männyt, myös huonolaatuiset jne. Ajatus on, että kun ihan kaikkia taimia ei itse kuitenkaan huomaa, niin hirvillä olisi jo sellainen ajatus, että kyseisen alueen männyt haisee ja maistuu pahalta, turha lähteä jokaista edes kokeilemaan.
Hyvin positiivinen havainto on, että tämä kesä on ollut tuolla männyn kasvulle erinomainen.
Puiden kasvu on kieltämättä ollut hyvää tänä kesänä, mutta todella hyvin ovat menestyneet hirvikärpäsetkin. Lehtipuusta täysin vapaana pidetty kylvömännikkö on ollut jo pidemmän aikaa hirvien suosiossa, koska sinne on kehittynyt erittäin runsas hirvikärpäskanta. Jos alue olisi 2020 istutettu männylle, se olisi nyt kasvatuskelvoton.
Koivuntaimikoiden houkuttelevuus alkaa nyt olla pahimmillaan, joten aiotaan vetää vielä keltainen muovinauha kahden sähkönauhan alapuolelle. Jos vasa pääsisi menemään epätasaisessa maastossa jostain kohtaa sähköaidan ali, niin emä seuraisi silloin perässä. Valitettavasti myös valkohännät näkyvät nyt seudulla yhä enemmän viihtyvän.
Syksyn hirviluvat ovat visa tulleet ? Paljonko enemmän teidän seurat hakivat lupia myönnettyihin verrattuna kun sorkkaeläin ongelma vain jatkuu ? Talvilaidun alueille sai lisälupia jos vain haki. Varmaan teidänkin alueen seurat hakivat.
Muistan ku tuossa muutama sata kilometriä etelämpänä löysin parikymmentä vuotta sitten hirvikärpäsen. Kyllä sitä otusta ihmeteltiin pirtin pöydän ääressä että mikä ihme se on. Koko ajanhan se pirulainen levittäytyy pohjoseen.
Trico ehkä auttaa myös tuohon hirvikärpäsvaivaan. Muutamia vuosia sitten, kun ensimmäisiä kertoja ruiskutin, oli päällä hirvikärpästakki suojaamassa. Naaman edessä mönkiviä ötököitä sai pyyhkiä pois, että näki paremmin, ja surahtelua kuului koko ajan. Nyt on pari vuotta mennyt, ettei kyseisellä alueella ole niitä juuri nähnyt. Eipä ole näkynyt niin paljoa hirvistä jälkiäkään, vain läpikulkijoita.
Pajua, pihlajaa ja haapaa nousee kantovesoista, mutta nekin on saaneet olla rauhassa, vaikkei niin olisi väliksi. Ehkä Tricon haju ärsyttää sen verran, ettei kuviolle jäädä norkoilemaan. Viereisellä kuviolla, jossa ei tehdä käsittelyjä, ne kyllä on maistuneet. Pitkään muuten pysyy ainakin näkyvä osa Tricoa neulasissa. Joistain viime vuonna käsittelemättä jääneistä taimista näki vielä toissavuotisen käsittelyn.
Tuo mitä 140ärrä tuossa edellä kertoi, pitää melko varmasti paikkansa. Jotta jonnekin ylipäätään tulee hirvikärpäsiä, se vaatii hirvien pitkäkestoisempaa makailua ko. alueella. Hirvikärpänen viettää vuodesta 10 kuukautta maassa, josta se nousee puiden oksille pudottautuakseen ali kulkevan hirven turkkiin.
Kuule Visa kyllä se epäily runsaasta hirvikannasta on ihan höpöhöpö juttuja. Jäädään odottelemaan asiantuntijan kommenttia. Veikkaan, että linnut nyt syöneet sun männyt ja jäljet on vähintään 3 vuotta vanhoja joten väite suuresta hirvimäärästä ei vaan yksinkertaisesti voi pitää paikkaansa. Lopuksi voisi todeta, että tiedätkö yleensäkin millainen jälki hirvestä jää maahan. Voi olla myös marjastajan saappaan jälki🤷♂️🤷♂️!
Näinhän se Metät kunnossa! on. Ei pitäisi meikäläisen alkaa kirjoitella asioista, mistä ei mitään tiedä. Jäänkin nöyränä ja häpeissäni odottamaan asiantuntijoiden oikaisua asioihin. Pidän itseäni jonain hirvenlihan kasvattajana, vaikka en ole niitä elukoita koskaan nähnytkään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään