Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Pihlajavesakko jää lumisena talvena lumen alle, jolloin hirvi käy kuitenkin varttuneessa taimikossa männyn kimppuun, riippuen pihlajan pituudesta?
Visakallon maat ovat Hartolassa. Hänellä on hirviriskialueen männyn kasvatusohjelma, jossa kylvötaimikko pidetään aluksi hiukan normaalia tiheämpänä. Kylvötuppaat harvennetaan ajallaan, tehdään varhaishoito ja taimikonhoito.
Tiheys pidetään 2500 – 3000 kappaleessa ja se alenee vasta selkeästi yli 5 metrin pituusvaiheessa. Eli tavallaan nuorenmetsänhoidon vaiheessa raivaamalla – tai jos kysyntää on niin energiaharvennuksella.
Olennainen ja suurin vahinko hirvien ruokailuista karttuu ajan myötä siitä, että istutetaan vanhan, lahon kuusikon hakkuualalle lahoamaan kuusta. Tieto perustuu laajoihin havaintoihini Uudenmaan metsissä. Kuusen viljelyvarmuus (kiitos taimi- ja viljelytekniikan kehittäjät!) vie osaltaan harhaan, mutta kyllä tässäkin ketjussa esiin tulleet tuhojen korvausperusteet sekä tolkuttomat hirvitiheydet ovat iso syy maan vajaatuottoisuuteen johtavaan kurjaan puulajin valintaan.
Epäsuosittu mielipide, mutta niinkin on monin paikoin esim. juuri Uusimaalla, että männyn viljely lahokuusikoihin onnistuu hyvin ja hirvituhoja ei käytännässä ole. Jopa rauduskoivun viljely onnistuu myös syrjäisillä ja metsäisillä alueilla. Hirvien oleilusta saa informaatiota kun kulkee silmät auki metsissä, jos metsäteiden pientareiden pajut ja niiden alle luontaisesti syntyneet männyt jäävät kokonaan syömättä, niin kyllä sen sitten uskaltaa sen ojan takana olevan kuvion viljellä männyllä, eikö?
En väheksy tuhoja, niitä varmasti on, mutta iso vahinko tapahtuu jos viljelee kuusta ”varmuuden vuoksi” sille sopimattomille kuvioille.
Metsänkasvattajan toiveuni: mäntyä voisi halutessaan kasvattaa, ja lehtipuitakin vähän varttuneempaan taimikkoon jättää, tarvitsematta kikkailla ylitiheydellä ja Tricolla.
Mitkä ovat nuorimmat männyn taimenet johon hirvet ovat tehneet tuhojaan?
Kokonaisuudessaan hangen alle jäävät pikkutaimet lienevät tyyppilisesti turvassa, kun eikös hirvi syö mäntyä normaalistti vain talviaikana paremman ruuan puutteessa?
Tutkitusti ( Ruotsi, Norja) ja kokemusten mukaan männyn syönnistä puolet tapahtuu kesäaikaan, kesälläkin hirven ravinnossa on n 20 % mäntyä ja kesällä syödään paljon enemmän kuin talvella, kesäaikaan hirvi liikkuu paljon ja taimikon syönti tapahtuu vähitellen 3-4 kesän aikana, on hankala huomata jos ei tee koealaseurantaa kuten tutkijat Ruotsissa tekivät
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään