Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Tutkimukset hirvien ravinnon sisällöstä kestää kriittisen tarkastelun, Lista tutkimuksista mm. Ari Nikukan väitöskirjan lähdeluettelossa, tekijöinä Bergqvist G. , Bergström R., Wallgren M., Norjassa tutkittu suoraan kesällä junan alle jääneiden hirvien pötsien sisältöjä, meillä vois tehdä samaa selvittelyä, kolarihirviä riittää…. jos LUKElla ois budjettia?
Tutkimukset hirvien ravinnon sisällöstä kestää kriittisen tarkastelun, Lista tutkimuksista mm. Ari Nikukan väitöskirjan lähdeluettelossa, tekijöinä Bergqvist G. , Bergström R., Wallgren M., Norjassa tutkittu suoraan kesällä junan alle jääneiden hirvien pötsien sisältöjä, meillä vois tehdä samaa selvittelyä, kolarihirviä riittää…. jos LUKElla ois budjettia?
Bergqvist, G., Bergström, R., Edenius, L. (2003). Effects of moose (Alces alces) rebrowsing on damage development in young stands of Scots pine (Pinus sylvestris). Forest Ecology and Management 176: 397-403.
<div>
<div data-removefontsize=”true” data-originalcomputedfontsize=”16″> Bergqvist, G., Bergström, R., Wallgren, M. (2012). Browsing by large herbivores on Scots pine (Pinus sylvestris) seedlings in mixture with ash (Fraxinus excelsior) or silver birch (Betula pendula). Scandinavian Journal of Forest Research 27: 372-378.</div>
<div></div>
<div data-removefontsize=”true” data-originalcomputedfontsize=”16″>Bergqvist, G., Bergström, R., Wallgren, M. (2013). Summer browsing by moose on Scots pine. Scandinavian Journal of Forest Research 28: 110-116</div>
</div>
Tuire ja Kaarlo Nygren ovat tutkineet aikannaan varsin perinpohjaisesti hirvien elämää. Heidän keräämistään aineistoista löytyvät myös tiedot siitä, mitä ravintoa hirvet eri vuodenaikoina syövät. Tieto on olemassa. Uusia tutkimuksia tuskin tarvitaan.
Ja joku kommentoi ,että syksyllä raivatun männyntaimikon taimet kelpaavat hirville. Totta! Varjossa kasvaneet männyntaimet eivät välttämättä tuota syöntiä estäviä haitta-aineita. Syysraivaus lisää lisäksi riskiä tuhoille, kun raivauksessa syntyneet kantojen katkaisupinnat tuottavat kauas kulkeutuvia houkuttelevia tuoksuja. Tuore raivauskohde houkuttelee hirviä ,kuin hunaja mehiläisiä.
Keväällä tai varhain kesällä tehty raivaus voi tuottaa paremman tuloksen. Houkuttelevat tuoksut haihtuvat syksyyn ja talveen mennessä. Mutta kaadapa loppusyksystä haapoja ja pihlajia ,niin vieraita taimikossa riittää varmasti . Ja kun alkuun pääsevät ,voivat viihtyä pitempäänkin.
Vakavimmat hirvien aiheuttamat tuhot kohdistuvat useimmin lehtipuiden ja männyn taimiin, joiden pituus on 1-3 m, mutta tuhoja ilmenee myös tätä pienemmissä taimikoissa. Hirven ravinnossa suosituimpia kotimaisista puulajeista ovat pihlaja, pajut, haapa ja kataja ennen koivua ja mäntyä. Rauduskoivu on suositumpi ravintokasvi kuin hieskoivu. Leppää ja kuusta hirvi syö harvoin. Myös useimmat jalot lehtipuut sekä ulkomaiset puulajit, kuten lehtikuusi, kelpaavat hirville.
Hirvet aiheuttavat pahimpia tuhoja männyn- ja rauduskoivuntaimikoissa usein keski- ja kevättalvella, mutta ne syövät sekä männyn että etenkin lehtipuun taimia myös kesällä ja syksyllä. Hyvin sulavat lehtipuiden lehdet ja kasvaimet ovat hirvelle parhaimmillaan kesäravintona. Talvella paksun lumipeitteen aikaan männyistä latva- ja oksakasvaimista neulasineen on saatavissa määrällisesti eniten vihreää biomassaa talviravinnoksi.
Kuva 21 artikkelissa näyttää hirvituhot pienissä taimikoissa ja varttuneissa taimikoissa. Viime mainituissa länsirannikko ja Lappi vaikuttavat heikoimmilta alueilta männyn kasvatuksen kannalta, eli laatuun vaikuttavia tuhoja on havaittu vähintään joka neljännessä taimikossa. Eri alueiden välisiä eroja voisi yrittää tasata niin että noilla heikoimimilla alueilla tehostaisi metsästystä. Voi olla paikoitellen etelässä vaikeaa, jos susia on paljon, mutta poronhoitoalueella helppoa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään