Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Makarov. Eli tuon isännän mielestä kanta-arviot olivat aina arvioitu yläkanttiin, vai kuinka? Itse teen mielestäni hyvin tarkkaan töitä noin kuukauden metsästyksen päättymisen jälkeen. Liikun metsästysalueella lähes päivittäin tarkkailemassa hirviä. Tiheän metsäautotieverkoston ansiosta hirviä pystyy lumijälkien perusteella motittamaan hyvin ja uskon, että kanta-arvio on melko tarkasti kohdallaan.
Vaikeaa on saada oikeaa tietoa susienkin määrästä vaikka niitä on laskettavana satoja kertoja hirviä vähemmän.
Mitä kanta-arvioihin ja seurantaan tulee , valkohäntien raju lisääntyminen tuli monelle yllätyksenä. Tämä johtui ainoastaan siitä ,että kanta oli pysynyt pitkään vakaana ja siedettävänä. Tästä johtuu , että kannan tarkempi seuranta jäi tekemättä. Samoin kävi hirvien kohdalla 1990- luvun lopulla ,kun kuviteltiin , että niihin oli kohdistettu liikaa metsästyspainetta. Seuranta unohtui ja kanta räjähti uskomattoman suureksi viidessä vuodessa. Katastrofin seurauksena laadittiin kannanhoitosuunnitelmat ja seurantaa terästettiin siirtymällä pakolliseen reaaliaikaiseen seurantaan. Positiiviset tulokset näkyvät ,mutta eivät valitettavasti aivan aukottomasti joka paikassa . Mutu-tuntumalla vastaavia tuloksia on täysin mahdoton saavuttaa. Virhearviot on kuitenkin nykymenetelmillä mahdollista korjata jopa kuluvalla metsästyskaudella ja jatkaa kurssin oikaisemista seuraavalla, jos on tarvis. Parikymmentä vuotta sitten jouduttiin odottamaan kahdesta kolmeen vuotta kanta-arvion täsmentymistä. Toimenpiteet viivästyivät luonnollisesti saman verran.
”Positiiviset tulokset näkyvät ,mutta eivät valitettavasti aivan aukottomasti joka paikassa ” Aukonlaajentuminen on saanut positiivisen tuen hirvistä ja lisäänyy! Onneksi sudet hoitaa kun torrakon kanssa ei ole siihen kykyjä.
Vain Satakunnassa ja Pohjois-Hämeessä hirvisaalis jäi viime syksynä edellistä syksyä pienemmäksi. Kaikkialla muualla hirvisaalis kasvoi. Onko palstalaisilla käsitystä ovatko hirvet noilla kahdella alueella vähentyneet vai pihtasivatko metsästäjät hirvien vähentämistä?
En tiedä mihin tilastoihin viittaat, mutta ainakin Varsinais-Suomessa saalis oli ennätyksellisen alhainen juuri mainitsemasi metsästäjien pihtaamisen johdosta.
Numppi olet oikeassa, anteeksi. Minulta tahtoo mennä herkästi nuo etelän hedelmät sekaisin. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä saalis jäi edellistä vuotta pienemmäksi. Kaikkialla muualla hirviä metsästettiin enemmän. Kotimaakunnassani Keski-Suomessa selvästi enemmän kuin edellisenä syksynä.
Näkyipä olevan tuoreita syönnöksiä. N. 1ha metsäautotien halkoma taimikko oli saanut hirviä vieraiksi. Muutamia kymmeniä männyntaimia oli syöty. Viime talvena hirvet söivät tuossa eka kerran. Nyt ehjät taimet hieman yli metrin korkuisia. Koitampa ensi talveksi tricoa tms saada laitetuksi.
Trico toimii, mutta unohdappa yksikin männyntaimi käsittelemättä, niin sarvipäät kyllä löytävät ne. Viikonloppuna kävin raivaamassa tulevia taimikkoja, ja reunamilla oli jonkin verran jäänyt mäntyjä huomaamatta vesakon takia. Kaikki syöty. Vieressä menee valtatie, toisaalta toisella puolella oli tiheä metsikkö, joka nyt on tien varressa sahalle menossa.
Kyllä se on Trico, joka toimii, vaikka siinä onkin oma vaivansa ja hintansa.
Uusimmassa 6/2025 Metsälehdessä on toimittaja Valtteri Skytän todella hyvä kommentti tämän talven hirvituhoista! Kerrankin saa lukea lehdestä, miten asiat oikeasti ovat, eikä miten niiden oletetaan tai toivotaan olevan!
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään