Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Yhteyshenkilön ilmoittama jäävä kanta on vain yksi tekijä jota Luke käyttää kannan laskentaan, ei suinkaan ainoa. Makarovin kannattaa tutustua hirvikannan laskentaperusteisiin.
Minä oikein ihannoin näiden kirjoittajien haluja väärentää toisten kirjoitusten sanomaa. En nyt ketään sen paremmin nimeä mutta jotkin ovat erityisen halukkaita siihen puuhaan.
Kukaan ei ole väittänyt että raivaamalla taimikot vältytään hirvituhoilta. Raivauksella on syönnin halukkuuteen suuri merkitys mutta tuhoja se ei poista kokonaan siellä missä talvilaitumet ovat. Meidän hirvimaat sijaitsevat karuilla männikkökankailla ja ovat hirvien talvehtimisaluetta. Siellä on koskemattomia taimikoita ja myös syötyjä taimikoita. Niitä on hoidettu hyvin yhtiöiden toimesta. Toiset taimikot vain kelpaavat paremmin kuin toiset hirville. Syytä en tiedä. Sitäkin voisi tutkia joku.
Toinen on tuo tuhojen paikallisuus. Ne jotka metsiä työkseen kulkevat varmaan allekirjoittavat väitteen myös. Minä tein töitä neljän kunnan alueella ja näin monenlaisia metsiä. Oli hoidettuja ja hoitamattomia. Oli hirvien talvilaitumia ja kesälaitumia. Sieltä nuo mielikuvat tulee. Ei mistään oman metsän tuijottelusta ja niiden perusteella tehdyistä yleistyksistä.
Eli kun et edes ammattilaisena osaa sanoa, millaisella satunnaisgeneraattorilla taimikon kohtalo määräytyy, metsätalouden harjoittajan näkökulmasta riski on liian suuri.
Kyllä voin olla. Jos kaksi samalailla hoidettua taimikkoa on vierekkäin tai lähellä toisiaan. Toisessa voi olla tuhoja ja toisessa ei ole. Pelkästään raivauksen määrällä ei voi tuhoja välttää mutta jos jättää hoitamatta niin alttius tuhoille lisääntyy huomattavasti. Sen olen kyllä huomannut myös.
Gla poimi otteen yliopistotasoisesta tutkimuksesta jossa vertailtiin uusien metsästäjien määrää suhteessa saaliseen. Oliko se nyt niin, että mitä pienempi on hirvisaalis, sitä enemmän on myös uusia metsästäjiä. Tutkimuksessa annettiin tälle myös selitys. Lukiko Gla koko tutkimuksen?
Ei kuole hirvet nälkään. Raivauskannoista kohoavaa jatkuvasti uutta vesakkoa ja kookkaammaksi ehtineiden männyn taimien sivuoksia ja hakkuutähteitä riittää syötäväksi. Lisäksi puolet taimikoista näyttää säilyvän tähänastisten kokemusten perusteella joko osittain tai kokonaan hoitamattomina , vaikka mitä tekisi. Tärkeintä on kuitenkin pitää taimikot kriittisimmässä vaiheessa puhtaana ylimääräisistä houkuttimista. Ja kuten aiemmin totesin , vuodenkin viive hoitotöistä voi altistaa vahingoille. Tämän olen todennut omin silmin , kun kaksi hieman eri-ikäistä vierekkäin kasvavaa taimikkoa on raivattu samaan aikaan. Nuoremmassa taimikossa ei näkynyt merkkiäkään hirvien vierailuista. Hirvet olivat asuneet viereisessä taimikossa , jossa lehtipuut olivat hiipimässä etukasvuisiksi. Ikäeroa kuvioilla oli pari vuotta.
Monesti kuulee valitettavan ,että hoidetutkin taimikot kelpaavat. Se voi pitää paikkansa ,mutta lähtötilanteessa raivaus on yleensä myöhästynyt ja vahinkoja alkanut syntyä jo ennen raivausta. Hirvet luonnollisesti palaavat vielä raivauksenkin jälkeenkin maistelemaan jo ennen raivausta hyviksi toteamiaan taimia.
Kyllä se suorittavalta sieltä aina joka kerta tulee, eli syy ei k o s k a a n ole hirvissä vaan siinä y k s i t y i s e s s ä metsänomistajassa! Aikuinen mies, ja tekee itsensä tuolla tavalla naurunalaiseksi! Käyttäydyt kuin olisit täällä muka ainoa, joka tietäisi miten hirvet käyttäytyy!
Ei siinä mitään kumottu, annettiin vain asialle selitys. Mitä pienempi on hirvisaalis, sitä enemmän on uusia metsästäjiä. Tutkimuksessa todettiin, että uusien metsästäjien määrä korreloi pienemmän hirvisaaliin kanssa todennäköisesti uusien metsästäjien koskemattomuuden ja lisääntyneen metsästyspaineen kanssa. Mitä enemmän on uusia kokemattomia metsästäjiä, sitä pienempi on hirvisaalis. Todettiin myös, että ajan kanssa taitojen kehittyessä hirvisaalis lisääntyy.
Ei minun tarvitse esittää kysymystä Suorittavalle. Hän tietää miksi kokemattomien metsästäjien kanssa saalis jää pienemmäksi. Ja kun saalis jää pienemmäksi, sitä varmemmin uusi metsästäjä katoaa ”hirvimarkkinoilta”. Vain sitkeimmät kaavoihinsa kangistuneet vanhat jäärät jäävät jäljelle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään