Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Se on mielenkiintoista kun Suomessa mietitään jatkuvasti hiilinieluja niin täällä ei hirvien aiheuttamista puuntuotos tappioista kukaan mainitse mitään. Ruotsissa hirvet syövät nieluja 6-7 milj. Kuution verran ja Suomessa oltaisiin suurinpiirtein 5milj. Kuution tasolla vuosittain. Minusta on erikoista kun nieluista vouhkataan ja metsänomistajia huudetaan maksajiksi niin varmaan tällaiseen asiaan kannattaisi kiinnittää huomiota.
Kyllähän hirvituhoja mielellään vähennettäisiin mutta se tuntuu olevan tämän palstan keskustelijoiden mukaan mahdotonta. Keinoja ei vain ole. Jos hirvikantaa alennetaan nykyisestä olennaisesti, hirviporukoiden into kannansäätelyyn hiipuu ja jos susien määrää nostetaan, hiipuu kykykin kun koiria ei enää ole käytettävissä. Miten siis hoidetaan alentuneen kannan kurissa pito, kun osaaminen maaseudulta häviää ja suorittava porukka hupenee?
Viime viikolla ehdin käymään raivaussahan kanssa yhdellä syrjäisellä palstalla. Olihan siellä hirvet melkoisesti temmeltäneet talven aikana. 🙁
Pääasiassa olivat syöneet pari vuotta sitten istutettua taimikkoa jossa mäntyjen pituus 0.5 m – 1 m. En tuota ollut vielä suojannut Tricolla, kun ei pitäisi noin matalan hirville kelvata ja naapurin puolelta löytyy hirville paremmin turvan korkeudella olevaa taimikkoa. Mutta ilmeisesti vähä luminen talvi teki sen, että oli puolimetrinen taimikkokin nyt hyvin hirville syötävissä. Ei auta kuin ensi syksynä yrittää pelastaa Tricolla se mitä pelastettavissa on.
Muutaman päivän kävin raivaamassa hirviltä karkuun kasvanutta kuviota. Aika epätasainen puusto sinne jäi raivauksen jälkeenkin. 3 – 8 metristä puuta jäi pystyyn ja ainakin kolmasosa hieskoivua ja kuustakin jonkin verran. Osa isoimmista kuusista näytti siltä, että eivät tule tuolla pohjalla paljoa enää kasvamaan. Kyllä hirvi pitää huolen ettei tule puhtaita mäntymetsiä enää olemaan tuolla alueella.
Jospa tuota kuviota saa ensiharvennuksen yhteydessä vähän tasoiteltua, kun ottaa isoimmat ja pienimmät pois.
Kuule Anneli. Palstan keskustelijoiden mukaan mahdotonta, mutta kyllä tuo pitäisi käytännössä olla ihan hoidettava juttu. Hirvikannan tavoite on määritetty ja ainoastaan valtiovallan ponneton toiminta mahdollistaa sen, että kanta-arviot ovat potaskaa ja vastaukset varmistetaan vielä uhkauksilla, että sitten loppuu ne hommat ja suorittavakin antaa kiväärin sulatettavaksi, jotta maatalouskoneisiin on uusioterästä käytettäväksi.
Koko juttu vaatisi vain ja ainoastaan sellaisen ministerin joka laittaisi suunnitelmat toteutukseen. Moni yksityinen taho voisi myös tuoda laskelmin faktaa pöytään. Jopa LuSu-porukka voisi perehtyä asiaan ja todeta hiilen sitomisen puustoon vaikuttavan merkittävästi maailman pelastumiseen.
Siis ainoastaan selkärangatonta johtamista monissa organisaatioissa. Kyllä tämä vielä joskus tulee hoidettua….
On vain lyötävä rahaa likoon ja järjestettävä parempi laskenta ,mikäli tulos ei miellytä. Näyttövelvollisuus on maanomistajilla. Metsästäjät ovat oman osansa tehneet.. Laskentatulosten perusteella ne luvat myönnetään , ei huhupuheiden. Liikennevahingot ja mahdolliset tuhot pelloilla ja metsissä ovat lisäksi vaikuttamassa päätöksiin. Metsävahigoistakin tuntuu olevan enemmän puhetta ,kun näyttöjä.
Huomenna ollaan viisaampia lupien suhteen palaverin jälkeen. Suuria muutoksia ei liene luvassa. Nykyisillä lupamäärillä kanta pysyy vakaana. Valkohäntien kannan romahtaminen haudannee pyyntihaaveet tulevalta syksyltä. Yhtä lupaa haetaan varmuuden vuoksi.
Niinpä! Yli 18 vuoden puheet Keski-Suomen hirvityhjiöstä ja valtakunnassa energiapuu-hakkuiden pikaisesta loppumisesta ovat jo jotain opettaneet näinkin kovapäiselle ihmiselle…
Kutsu on voimassa. Voit tulla toteamaan ,että mänty kasvaa ja on kasvanut hirvistä huolimatta ja energiapuu tulee olemaan täällä jäykempää tavaraa verrattuna Visan kokemaan. Taimikoissa ei räippiä lihotella. …tai en ainakaan minä lihottelisi tähänastisten kokemuksieni perustella. Jos se ei visaiseen päähän uppoa, sille ei mahda mitään. Useimmille on uponnut.
Riikilän Mikonkin toivoisin mukaan , mikäli vierailu toteutuu. Voitaisi samalla reissulla käydä katsomassa , mitä kuuluu viime vuosisadan lopulla uudistetulla 50 ha:n aukolle ,joka äestettiin ja kylvettiin tuottamaan mäntyä….runsaimman hirvikannan aikana.
Ei se parempi laskeminenkaan auta, jos ongelman ydin on siinä että alhainen hirvikanta ei vaan käy metsästäjille.
Hirvivahinkojen korvauksia varten arvioitu pinta-ala näkyy olevan laskusuunnassa, mutta arviointeja tehdään ympäri maata eivätkä susialueet vaikuta poikkeavan yleiskuvasta.
Suorittavalle: Voin ihan hyvin tullakin sinne suunnalle, ja vastavuoroisesti toivon suorittavan tulla käymään myös täälläpäin. Minähän kirjoitan etenkin hirvi- ja energiapuuasioissa aika vähän omista metsistäni, vaan käsittelen asioita laajemmilta alueilta, ja turvautuen myös tilastoihin. Lisäksi pääsen vertailemaan useampien suurten toimijoiden metsänhoitoa ja hakkuutapoja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään