Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot 2025

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 750)
  • Hirvituhot 2025

    Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?

  • Metät kunnossa!

    Suorittava. Only in your dreams…tosiasioiden ympärillä kiemurtelu vaan jatkuu…

    suorittava porras suorittava porras

    Kiitos samoin!  Hirvikanta vaihtelee halusimme tai emme . Siitä konkreettista kokemusta yli 50 vuoden ajalta. Kanta tuskin alenee nykyisestään ja niiden kanssa on vain opittava tulemaan toimeen. Jätä vain taimikkoon runsaasti syötävää ja kerjää hirvituhoja. Se on toki jokaisen oma valinta .

    Metät kunnossa!

    ….ja nyt on väärin raivattu😃. Tämäkin levy pyörii vuodesta toiseen😅…

    Makarov

    No joo joittenkin on hankala tunnustaa tosi asioita, yleensä näillä tyypeiltä on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa asiasta. Ideologia ja tunne ajaa järkevän ajattelun edelle, syntyy paatos jota toistetaan ja toistetaan vaikka henkilö tietää olevansa väärässä. Ei uskota tutkimustuloksia, kaikki on aina toisten vika jne. Näitä ihmisiä aina löytyy valitettavasti.

    Metsuri motokuski

    Hyvä huomio makarov.  Kuvailemasi luonteenpiirre sopii hyvin yleisen foorumin keskustelijaan. Se ei ole niinkään  kiinni aiheesta vaan siitä että halutaan tuoda oma mielipide esille.

    Gla Gla

    Kun on kyse siitä, että runsas määrä mäntytaimikkoa houkuttelee alueelle hirviä, jolloin tuhot pahenevat, eikä päinvastoin kuten tähän saakka on oletettu, mikä luo silloin tarpeen alkaa puhua väärin raivaamisesta? Onko jotain näyttöä, että taimikoisen määrä korreloisi huonon hoidon kanssa? Vai onko tämä vaan tahallista vedätystä pois kiusallisista aiheista.

     

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    Jos vahinkoja tarkastaneet ovat todenneet ,että vahinkokohteilla kasvaa liikaa etukasvuista lehtipuuta, mihin johtopäätökseen siitä sitten pitäisi tulla? Levitellä käsiä ja antaa homman jatkua entiseen tapaan? Keinoja vähentää vahinkoja on kuitenkin olemassa .

    Gla Gla

    Miksi jälleen vaihdat puheenaihetta, kun kyse oli mäntytaimikoiden määrästä, ei hoitorästeistä.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Taimikonhoitoa lyödään laimin yleisesti. Kuusivoittoisilla alueilla vahinkoja ei synny , kun kuusi ei kelpaa, mutta mäntyvoittoisilla alueilla vahingot korostuvat, kun mäntykin maittaa . Lehtipuun runsas esiintyminen lisää syöntipainetta . Vahinkoja esiintyy harvemmin siellä ,missä lehtipuita on niukasti.

    Muistutan vielä , että hirvikanta on tällä hetkellä vain korkeintaan puolet siitä , mitä se olisi minimissään maamme olosuhteita vastaavissa olosuhteissa  ,jos kantaa ei säädeltäisi. Normaali taso olisi kymmenkertainen. Tämä siitä syystä ,että ravintotilanne vastaa jaksottaisesta metsänkasvatustavasta johtuen luontaisen metsäpalon jälkeistä tilannetta ,jossa on runsaasti ravintoa tarjolla ja hirvikanta kasvaa räjähdysmäisesti ellei tilanteeseen puututa. Tässä on se syy ,miksi hirvikannan hallitseminen ei aina onnistu. Metsästyspaineen aleneminen näkyy muutaman vuoden viiveellä ikävinä yllätyksinä. Paikalliset notkahdukset metsästyspaineen kohdalla näkyvät myös vahinkoriskin kasvuna. Suurin haaste tulevaisuudessa tuleekin olemaan ,miten saadaan paine säilymään hupenevilla resursseilla petojen kyllästämillä jahtimailla. Hirvi ottaa halukkaasti tilan haltuun.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Hirvijahdistakin voidaan purkaa keinotekoiset esteet ja sallia drone jäljitys. Droneja ei pedot uhkaa. Keinotekoisten esteiden rakentaminen on vain viivyttelyä koska kukaan ei halua luopua runsaista lihapadoista. Peräkylillä ongelmat pääsevät pahoiksi kun auraamattomille teille ja syrjäseuduille ei kohdistu metsästystä. Minä huomaan raivatessani ainakin tämän. Multialla käytetään hirviluvista 50% ja siellä missä metsästetään hirviä tai niiden tuhoja ei varmasti näy mutta tuhot on alueilla sitten missä ei ole ihmisasutusta isoja teitä eikö metsästystä. Metsästyksen epätasainen jakautuminen on este miksi syrjäkylien hirvikannat eivät pysty olemaan hallinnassa. Petokortin heiluttelu on ehdottomasti lopetettava ja siirryttävä drone jäljityksen kautta lopulta dronemetsästykseen syrjäseuduilla. Jatkuva raivauskin maksaa pitkän pennin maanomistajalle kun sitä tehdään vain hirvien takia, itse mäntyjen takia niin usein tarvitsisi raivata.

     

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 750)