Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Eipä siitä dronesta isoa hyötyä ole ,jos tiet on tukossa tai käyttökelvottomia. Hirvet pyörivät paikallaan ,kuin pieru nahkahousussa , kun tunnistavat turvallisen paikan. Pahimmillaan drone tuhoutuu törmätessään esteisiin hirviä jahdattaessa. Yksi risu riittää.
Dronen käytöstä vielä sen verran ,että seuramme yritti käyttää dronea apuna hirvikannan arvioinnissa lumikelillä jahdin jälkeen. Koko alueelta löytyi vain naaras ja vasa . Tienoo on dronea lennättäneelle läpikotaisin tuttu kymmenien vuosien ajalta koiranohjaajan ominaisuudessa. Eli taatusti tietää, mistä etsiä.
Toimiva koira on paljon varmempi apukeino hirvien löytämiseen ja se toimittaa saaliin ammuttavaksi. Siksi olen huolissani siitä ,että tätä keinoa ei voi käyttää täysimääräisesti petouhan takia. Seuraukset näkyvät esim Gla:n kotikonnuilla ,jolla hirvivahinkoja ei ole saatu kaikkien toivomalle tasolle.
PS. Yksi jahtia rajoittava tekijä on myös pakastimen kansi. ”Emännyys” totesi äsken ,että uutta hirvenlihaa ei taloon tuoda ennen, kun entiset on syöty. Pitää ilmeisesti jättää tuleva jahtikausi väiin…En usko , että taloutemme on ainoa ,jossa kyseistä asiaa pohditaan. Vähenevän porukan pakastimen kansi tulee vielä nopeammin vastaan. Liha säilyy käyttökelpoisena paremmin elävänä metsässä ,kun pakastettuna arkussa.
Ilmeisesti on sallittua jäljittää hirviä dronella, eli talviset tihentymät saadaan paikannettua. Tiedetään missä tarvitaan lisätoimia eli talvilaitumia ympäröivien alueiden täsmämetsästystä. Lopuksi voidaan jakaa alueiden lihasaaliit kaikkien kesken tasapuolisesti? Ongelma ei ehkä olekaan metsästyksen järjestämisessä vaan saalismäärän alenemisessa. Männyn ja koivun kasvatuksen kannalta optimi hirvikanta on alempi kuin lihasaaliin kannalta optimi kanta.
Hirvien laskeminen on sallittua mutta metsästyksen apuna ei. Petoja voidaan myös nähdä dronella mutta totta tosiaan jos puolilla käytetyistä luvista on pakastimet pullollaan niin tosiaan pitäisi varmaan nostaa kädet pystyyn ja todeta, että vanheneva ja harventaa bäestö ei hirvikantaa pidä kurissa sieltä viimesimmästä pohjukasta. Hirvikannan säätelyyn on varmasti keksittävä muita keinoja.
Olen ikäni metsästänyt ns. syrjäkylillä, valtion ja yhtiöiden mailla. Hirvikämpältäni on 5 kilometriä lähimmälle pikitielle, 4,5 kilometriä lähimpään asuttuun taloon. Siis nykymittapuun mukaan ei syrjässä, vaan keskellä korpea. Eipä ole jääneet hirvet sen vuoksi ampumatta. Olisi kyllä jääneet, jos pikitien varressa olisi pasteerailtu. Hirviä metsästetään siellä missä niitä on. Noilla syrjäseuduilla metsäyhtiöt ovat hoitaneet taimikkonsa alusta alkaen varsin väkivaltaisesti. Ja merkittäviä hirvituhoja ei ole. Latva sieltä täältä lähtee, mutta koko urani aikana en ole nähnyt kuin kolme pahoin syötyä pientä taimikkokuviota. En sano tätä siksi, että puolustelisin hirvimääriä. A.R. päivittelee kustannuksia jatkuvasta hirvien takia tehtävistä raivauksista. Raivataanko jossain taimikoita hirvien takia? Mielestäni taimikonhoidossa on tavoitteet jossain muualla, hirvitorjunta tulee siinä samalla.
Pikitie on siunaus ja kirous. Hyvä liikkua, mutta surmanloukku koirille. Suuri osa jahtiajasta kuluu koiran varjelemiseen , että se ei päädy auton alle. Kun tähän lisätään petojen aiheuttama uhka (Lounais-Suomi) , ei ole ihme ,että tavoitteisiin ei aina päästä….ja petovaraakin pitää jättää. Jahti toimivan koiran avustamana syvemmällä korvessa on helpompaa ja saalis tallessa jo ennen lumia.
Taimikoiden hoitamisessa ei vastaavia ongelmia ole. Se on kuitenkin toimiva keino vähentää vahinkoja.
Facebookissa esitettiin että hirvilehmät hakeutuvat petorikkailla alueilla ihmisasutusta lähelle vasan kanssa. Onko havaintoja tällaisesta ja sen vaikutuksesta hirvituhoihin?
Silmien tasalta ei männyntaimikkoa tarvitse raivata joka toinen vuosi sen takia että ne kasvaisi. Kyllä ne kasvaa ihan yhtälailla vaikka olisi 3-4m vaikka 3-5vuotta raivauksessa väliä etelämmän paremman kasvun alueella. Sitten kostokoukusta aika jättää niin ei niihin syrjäkylien vain ole tulijoita.
Dronella näkee ehkä 10% alueella olevista hirvistä. On testattu.
Suurin ongelma hirvikannan hoitoon on hirvenmetsästysorganisaatio kokonaisuudessaan. Hirvien omistus maanomistajille olisi hyvä ratkaisu, sekä metsästysaika ilman säännöstelyä naaraille ja vasoille 1.8-31.1. Uroksia voitaisiin ampua ympäri vuoden.
Suorittava: ”Toimiva koira on paljon varmempi apukeino hirvien löytämiseen ja se toimittaa saaliin ammuttavaksi. Siksi olen huolissani siitä ,että tätä keinoa ei voi käyttää täysimääräisesti petouhan takia. Seuraukset näkyvät esim Gla:n kotikonnuilla ,jolla hirvivahinkoja ei ole saatu kaikkien toivomalle tasolle.”
Väärin. Täällä hirvikanta on tavoitteen mukainen. Ongelmana on vain se, että tavoite on turhan suuri.
Kysyin edellisellä sivulla, miksi alat puhua väärin hoidetuista taimikoista, kun käsitellään taimikoiden määrää. Vastauksessa aloit puhua väärin hoidetuista taimikoista…
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään