Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Syövät risuja ja rehevämmin kasvavien mäntyjen sivuoksia ja myöhemmin hakuutähteitä. Tärkeintä on pitää hirvet pois taimikoista taimikon kehittymisen alkuvuosina. Siihen tepsii se raivaus.
Ja Gla:lle. Oleellista ei ole taimikoiden määrä ,vaan missä kunnossa ne taimikot ovat. Sinne hirvet pakkautuvat ,missä on runsaasti syötävää. Suorittavat pelkän ohimarssin , jos vatsa ei rupea täyttymään.
Tärkeintä on pitää hirvet pois taimikoista taimikon kehittymisen alkuvuosina. Siihen tepsii se raivaus.
Narisijan kokemuksen mukaan lehtipuuvesakon poisraivauksella ei ole mitään vaikutusta. Täysin lehtipuuvaapaaksi raivatusta taimikosta lähes kaikista männyistä latvat syöty tai vähintään katkottu. Tosin kokemusta ei paljoa ole, kuitenkin muutaman kymmenen ha:n verran. Sanoisin hirvikannan määrän olevan ratkaiseva syödäänkö mäntytaimikot vai ei. Heikomman kannan aikana säilyneet täynnä koivun vesaa olevatki istutukset.
Minulla taas päinvastaisia havaintoja. Hyvin raivatut taimikot säästyvät huomattavasti paremmin syönniltä mutta ei tietenkään kokonaan. Varmaa voi sanoa että pusikkoiset paljon lehtipuuta sisältävät taimikot tulevat lähes varmasti syödyksi jos ovat talvilaidun alueella.
On myös havaintoja talvilaidunalueilta missä jotkin taimikot joutuvat usein syönnin kohteeksi ja toiset säästyvät. Välimatkaa ei ole kuin pari sataa metriä. Kumpaakin on hoidettu samanlailla. Sitä en tiedä miksi mutta näin vain on.
No hoitakaapa homma ,kun osaatte paremmin. Ei se tilanne pelkästään valittamalla parane. Itse olen koettanut runsaat 50 vuotta pitää hirvikantaa hallinnassa vaihtelevalla menestyksellä monen muun ohella.
Ehkä on nuorempien aika näyttää kykynsä ja laittaa asiat mieleisekseen. Me veteraanit katsellaan nöyrästi sivussa ja keskitytään makkaranpaistoon ja muistelemaan aikoja, jolloin hirviä oli oikeasti paljon.
Olen sen ennenkin näillä palstoilla kertonut, että parhaita hirvikantojen säätelijöitä ovat henkilöt, jotka eivät koskaan itse ole hirviä metsästäneet. Heidän tarinansa tällä palstalla ovat samalla tasolla kuin Hesarin palstoilla metsätaloudesta keskustelevien mistään mitään ymmärtämättömien täysin käsittämättömät jutut. Yhteistä näille kommenteille on se, että ne kerrotaan sillä varmuudella, jonka mahdollistaa vain täydellinen tietämättömyys keskusteltavasta asiasta. Taitaa Suorittavankin mitta olla kohta täynnä selittää maan lapsosille näitä asioita; eihän tänne sen jälkeen kovin montaa hirviasioista edes jotakin ymmärtävää jääkään…
Lapinlahden seudulla petokanta ja hirvikanta pysyi siedettävänä. Syyksi natsiseriffit löysivät paikallisen demarin. Ei se metsästys sen vaikeampaa ole, sitten kun siitä tulee virkailua, niin sitten on.
Niin…Ei Kait sitä tarvi Einstein olla ymmärtääkseen että jos on vähempi hirviä niin tuhot ovat pienemmät onko taimikot raivattuja vai ei, hyvin yksinkertaista. Mettämiehenkin kommentin kun lukee niin tulee mieleen että ei taida kirjoittaja itse ymmärtää mitä kirjoittaa kun lukee tuon tekstin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään