Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
No kun koko kesän tekee taimikonhoitoa niin varmasti osa sattuu optimaaliseen ajankohtaan.
Sen sijaan taimikonhoito ei vähennä hirvikantaa tai niiden ruokahalua.Jos hoitamattomat taimikot olisivat harvinaisuus niin silloin hoidetutkin alkaisivat kelvata.
”Raivauksen ajoittaminen mainitsemaani aikaan perustuu puhtaasti biologiaan.”
Minä painotan biologiassa tuhosienten leviämisen minimointia ja omaa ajankäyttöä. Alkukesä on istutus- ja koivikon tricokäsittelyaikaa. Keskikesä heinäämistä. Syksy taas tricoa koivuille ja männyille. Talvella raivaussahatyöt.
Alueellinen riistaneuvosto määrittää tavoitekannan eri sidosryhmien kanssa. Sille ei voi rivimetsästäjä mitään, että suurin osa ar:n jäsenistä ja sidosryhmäläisista on metsänomistajia.
Siksi olenkin kyllästymiseen saakka jankuttanut tavoitteen merkityksestä ja hämmästynyt, kun kerta toisensa jälkeen joku alkaa kannustaa metsänomistajaa ryhtymään metsästäjäksi tai jotain yhtä viisasta keinoksi hirvituhojen hillitsemiseksi. Ehkä silloin ollaan tilanteessa, jossa argumentit loppuu ja sosiaalisesti vähemmän lahjakkaat menee henkilökohtaisuuksiin, mutta fiksummat tyytyy johtamaan keskustelun sivuraiteelle.
Hirvien aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn ainoa keino on laskea hirvikantaa, hyvin yksinkertaista. Lähteä voisi vaikka siitä että nykyinen kanta puolitetaan, silti niitä olisi aivan tarpeeksi.
Nuo Suorittavan ohjeet raivaukseen ovat mielestäni jopa lapsellisia joilla ei ole mitään tekemistä käytännön metsätalouden kanssa oikeassa elämässä, näin kokonaisuutta ajatellen.
Mistähän se mahtaa johtua, ettei täälläpäin hirvenmetsästäjät sano, että hirvituhoja ei tulisi hoidettuihin taimikoihin? Osaisiko joku vääntää sen rautalangasta?
Mitähän hirvitalousalue Uusimaa kahdelle kuuluu? Luken lentolaskennan perusteella vuosi sitten määrittämä hirvikanta poikkesi kolme yksilöä tuhannelle ylöspäin metsästäjien antamasta arviosta. Metsästäjät 5/1000 ja Luke 8/1000. Kaatotavoitteet kuluneelle jahtikaudelle asetettiin Luken arvion pohjalta. Metsästäjät näyttävät kannan leikkaamisen sijaan metsästäneen aivan entiseen tahtiin alle yhden hirven tuhatta hehtaaria kohti. Liekö kolme susireviiriä alueella aiheuttanut haasteita tai johtanut varovaiseen toimintaan?
Olisi mielenkiintoista tietää ,mikä on Luken esittämä kanta-arvio hirvien kohdalla tällä hetkellä? Lähellekään tavoitetta ei ainakaan teoriassa ole päästy , vai onko kanta-arvio osoittautunut virheelliseksi. Talvella, jolloin laskenta toteutettiin, hirvet asustavat monesti hyvin eri paikoissa metsästyskauteen verrattuna.
Makarov voisi aloittaa sen hirvien laskemisen… näin aluksi. Sitten tiedetään ,tarvitaanko toimenpiteitä. Voit tietysti hoitaa sen kannan vähentämisenkin ,kun tunnut osaavan paremmin.
Esitykseni voivat aivan hyvin olla lapsellisia. Pääasia ,että ratkaisut toimivat. Sille ei voi mitään ,että kaikkien ymmärrys ei tunnu riittävän niitä toteuttamaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään