Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Oletetaan että drooni kykenee lentämään 60 km/h ja kartoittamaan 100 metriä leveän vyöhykkeen kerralla. Tällöin tarvitaan 10 lentoa neliökilometrin kokoisen alueen reunalta toiselle. Lentomatkaa kertyy 10 km per neliökilometri, joka vie aikaa 6 minuuttia, eli tunnissa kartoittuu 10 neliökilometriä. Aikaa menee 37 neliökilometriin 4 tuntia?
Jos ei ole lunta maassa hirvien havaitseminen ilmasta on vaikeaa, ei niitä näe tiheästä kuusikosta, jos lentää yli 60km/h. Olen joskus ollut mukana lennolla, kun yritettiin katsoa hirvien määrää keväällä. Kun oli jo pälviä ei siitä mitään tullut. Ei niitä erota kuin valkoisella hangella
Vain lämpökameralla varustetulla dronella on mahdollista löytää kaikki hirvet. Kokeiltu on. Jos esim. 4000 hehtaarin alalta, saatikka kokonaisen hirvitalousalueelts, halutaan löytää jokainen hirvi helikopterilaskennassa, loppuvat rahat kaikilta. Myös helikopterilaskenta on arviointia. Lennetään tietyt linjat ja niiden perusteella tehdään arvio.
Täällä on hirvien seassa 50 peuraa 1000 hehtaarilla. Sudet ja muut elukat siihen päälle. Ehkä dronet nuo erottaa toisistaan, vaikka vähän kyllä epäilen. Ylipäätään drone ei ole keskeinen kysymys, vaan yhteinen näkemys tavoitteesta.
3700ha on niinku 6km x 6km. Jos metsästysalue on siinä lähellä missä suurin osa metsästäjistä asuu niin tuohan on enemmän kuin mahdollista. Ja sitten on ne kaikki loput harvaan asutut alueet missä hirvikanta voi paksusti. Tämä on se mitä huomaan raivuulla, että mitä kauempana metsästyksen keskipiste on niin tietysti sitä enemmän vahinkoja. Joku sanoo, että hirvet väistää teitä ja isoja teitä, minä sanon, että mitä suuremmat tiet niin sitä enemmän siellä todennäköisesti metsästystä. Hirvet sitten varmaan vaeltaa näiltä tuotantoalueilta metsästysalueille kun metsästys ei tasan varmasti jakaannu pinta-alaisesti tasaisesti.
Olen näiden vuosikymmenten aikana tavannut kaikkein eniten ja varmimmin hirviä ja niiden tuhoja sillä alueella, missä eri hirviseurueiden maat kohtaavat.
Tuo on Gla hyvä kysymys erottaako lämpökameran kuvasta peuran hirvestä. Koosta ja muodosta ehkä mahdollista. Tavoite ja laskenta ovat molemmat tarpeen, jotta kannanhallinta on ylipäänsä mahdollinen.
Kysyisin Visalta ,ovatko eri seurueet saman yhteisluvan piirissä, vai toimiiko joku niistä vain omillaan? Tuttu tilanne. Yksi seura naapuripitäjän puolella ja toinen rajanaapuri osittain oman kunnan puolella eivätkä kummatkaan yhteisluvan piirissä . Raja-alueilla ei jahtailla, kun hirvet löytävät lähes poikkeuksetta tiensä rajan väärälle puolelle ja sinne, missä ei ole jahti käynnissä. Kaikki pyrkivät metsästämään siellä , missä saalis ei pääse niin helposti karkuun. Autoralli vieraalla alueella koiran perässä ei ole ensisijainen tavoite.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään