Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Heidän mahdollisista yhteisluvista en ole tällä hetkellä selvillä. Tilanne hieman parani, kun nyt alueella kohtaavat vain kahden hirviseurueen maat, aikaisemmin peräti kolmen! Lisämaustetta tuovat myös pari pientä jokea ja alueen ympäröivät melko laajat taimikot…
Täällä taas peltojen tilkuttamat maat vaikuttaa hirvien liikkeisiin. Kovin suurta metsää ei hirvilauma tarvitse, mutta jotain kuitenkin ja hyvät yhteydet muihin metsiin. Tällöin 3700 ha tilkkuja on useita, joissa ei hirvet viihdy. Jos tuolta omistaa metsäsaarekkeen, voi vähätellä hirvituhoriskiä. Toisaalta kun tuo lasketaan pinta-alaan ja hirvet viihtyy muualla, syöntipaine on sitäkin suurempi. Metsäisillä alueillahan talousmetsät tapaa olla, pelloilla ja pienissä saarekkeissa metsän osuus jää vähäiseksi. Toki hirviä pelloillakin näkee, mutta ei sekään syöntipainetta taimikoissa tarpeeksi vähennä.
Täällä on yhteislupa, mutta rajansa silläkin. Olen kyllä nähnyt rajan molemmin puolin metsästystä, eipä raja mikään este metsästykselle ole. Sama se on koira hakea naapurista kuin omalta puolelta. Ihmiset kuitenkin tuntevat toisensa, ei nyt sentään Helsingissä olla.
Yhteisluvasta vielä. Tarkoittaako se Suorittavan mailla, että naapuriseuran alueelle mennään hirven perässä? Täällä yhteisluvassa on muutama seura, mutta kaikki metsästää omilla maillaan. En minä ole vuokrannut maitani naapuriseuralle, eikä yhteisluvalla sitä voi kiertää. Seurakin on määritellyt toiminta-alueen, eikä sen ulkopuolella voi toimia, vaikka joku maansa haluaisikin vuokrata.
Mikäli/ kun vuokrasopimuksessa lukee ,että tila voidaan liittää yhteislupa-alueeseen ,on muillakin seuroilla vuokrasopimuksen tehneen ohella mahdollisuus metsästää ko alueella. Ei kuitenkaan ilman varsinaisen vuokralaisen suostumusta. Varsinkin jahtikauden ehtoopuolella yhteisluvan osakkaat yhdistävät voimiaan viimeisten lupien käyttämiseksi , kun yksi ja toinen kyllästyy ja rivit alkavat harventua.
Tarpeeksi laaja yhteislupa-alue mahdollistaa myös pankkilupien tehokkaamman käytön, mikäli tarve vaatii. Viimeisimmässä yhteislupapalaverissa/(12 seuruetta) sovittiin ,että pyyntiluvanhakija voi antaa osakasseuralle suoraan kaksi pyyntilupaa pankista ,mikäli hirviä esiintyy odotettua enemmän ja seura on käyttänyt anomansa pyyntiluvat lupaehtojen mukaisesti. Jos vasakiintiö ei täyty, ei irtoa pankkilupiakaan. Monesti pankkilupa on kohdistettava vasoihin tai naarashirviin.
Yhteisluvan osakkaat kokoontuvat käsittelemään metsästysasioita kolme kertaa vuodessa. Keväällä lupia haettaessa käsitellään rhy:n laatima verotussuunnitelma , syksyllä ennen jahtia suunnitellaan , miten toimitaan ja jahdin puolivälissä arvioidaan kokemusten perusteella hirvikanta ja tehdään suunnitelma loppukaudeksi saatujen tulosten pohjalta.
Yhteislupamenettely tarkoittaa saumatonta yhteistyötä osakasten kesken heidän keskenään sopiminen sääntöjen puitteissa.
”Mikäli/ kun vuokrasopimuksessa lukee ,että tila voidaan liittää yhteislupa-alueeseen ,on muillakin seuroilla vuokrasopimuksen tehneen ohella mahdollisuus metsästää ko alueella.”
Yleensä ei lue ja vaikka jollain lukisikin, ei noita tilkkuja voi jahdissa hyödyntää. Riistakeskuksen sopimuspohjassa ei ole oletuksena, että alue vuokrataan sorkkajahtiin yhteislupa-alueelle. Miten edes voisi vuokrata, kun luvat haetaan joka vuosi, mutta sopimus tehdään yleensä toistaiseksi voimassa olevaksi. Eihän vuokralainen edes tiedä, kenelle maansa vuokraa, jos yhteisluvalle sen antaa.
Meillä koko pitäjän vuokrapapereissa on ollut jo 35 vuotta maininta ,että maanomistaja suostuu yhteislupamenettelyyn. Jokainen vuokralainen toki vastaa tontistaan ,mutta tarvittaessa yhteistoiminta toisten seurojen kanssa on mahdollista esim. yhteisjahtien muodossa. Voi käydä jopa niin ,että hirvet keskittyvät alueelle ,joiden lupakiintiö on täynnä. Tällöin tilanteen voi pelastaa yhteisluvan toinen osakas ,jolla on vielä kiintiötä jäljellä. Tihentymiä saadaan torjuttua tällä keinoin.
On suorastaan hölmöä ,jos mo vaatii hirvikannan alentamista eikä suostu metsästystä sujuvoittavaan yhteislupamenettelyyn. Ilman paikallisen seuran suostumusta kukaan muu ei alueella metsästä. Edellä kertomani tapa toimia oli hyvin tarpeellinen silloin, kun pankkilupia ei vielä tunnettu. Pyyntiluvat voitiin käyttää jopa täysimääräisesti ,jos tilanne vaati. Ne luopuivat omistaan ,joilla metsästys tuotti hankaluuksia ja tihentymäalueelle saatiin lisää lupia.
Yhteisluvassa jokainen seura/seurue ilmoittaa metsästysalueensa, jossa todetaan yhtenäisen pinta-alavaatimuksen täyttyminen ja ettei alueet mene ristiin muiden kanssa. Yhteislupamenettely on siis alueelle haettujen lupien määrä, jossa luvat jaetaan seuroille tai seurueille sovitulla tavalla.
Yhteislupamenettely ei tarkoita sitä, että alueen A seura voi metsästää seuran B alueella. Toki B voi kutsua A:n yhteisjahtiin. Tällöin jahti tapahtuu B:n johtamana. Siihen ei tarvita metsästysvuokrasopimuksesta lupaa, kuten ei isäntien valvonnassa olevien vieraidenkaan ottamista mukaan seuran jahtiin.
Yhteislupamenettelyä ei voi perustaa ,jos maanomistaja kieltäytyy maidensa liittämisestä yhteisluvan piiriin. Tämän takia kaikki sopimukset on tehtävä suostumuksen sisältäväksi. Jos ei onnistu ,maita ei vuokrata. On toiminut vuodesta 1989 alkaen ja sama pykälä seisoo uusissakin sopimuksissa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään