Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Juu, huomasinkin, että sitä myydäänkin useammassa kaupassa. Saattaa toki olla, että sillekin on käynyt sama kuin niin monelle ennen niin hyvälle aineelle, eli tehot on viety. Muistui mieleen, kun 90-luvun alussa heinäsimme kuusentaimikkoa virolaisen kaverini kanssa, ja lentävät ötökät alkoivat kiusata hikisiä miehiä. Minulla oli jotain kotikaupasta ostettua ötökkäkarkotetta, mutta eipä se kauan tehonnut. Kaveri kaivoi repustaan vähän isomman spraypullon, jossa oli venäjänkilistä tekstiä. Suhautti siitä pari kertaa ja ininä ja pörinä lakkasivat kokonaan ympäriltä! Sanoi kaverinsa olleen Afganistanin sodassa, ja oli tuonut sieltä tehokkaita tuliaisia!
Kaikki laimenee ajan saatossa. Paitsi aito hautaterva. Tulee näitä tirektiivejä, jotka syövät tehoaineet sadasosaan entisestä. Ei Off ole enää ohvia, huitottava on. Pikkupoikana kun sitä suhautti onkireissulla niskaan, sai olla aina pari tuntia rauhassa. Tosin aurinkoisella kelillä niskanahka meni vesirakoille. Mutta ei syöneet hyttyset.
Visa kyselee neuvoja hirvituhojen torjuntaan. Kumpaan leiriin kannattaa luottaa; niihin jotka ovat onnistuneet tuhojen torjunnassa vai niihin, jotka ovat niissä epäonnistuneet?
Omalla tiluksellani oli tuollainen Visakallon kuvailema ”maailman lopun kohde”. Sen pelastuksena on ollut Trico-käsittely. 10 litran pöntön saa n. 50 €:lla paikalliselta RHY:ltä (Mhy:ltäkin olisi kuulemma saanut). Kympin pöntöllä käsittelee kohteesta riippuen noin hehtaarin verran.
Sitten vain reppuruisku selkään ja taapertamaan työmaalle. Puolen hehtaarin käsittely hyvällä ruiskulla ei kovin kauaa kestä ja vaikutus ainakin omilla kohteilla on kestänyt vuoden verran. Taktiikkana on ollut levittää taimikon laitamille ainetta tiheämmin jolloin hirvelle toivon mukaan tulisi kerralla selväksi, että tänne ei kannata ruuan perässä tulla. Eräänäkin talvena kolme hirveä makoilivat useamman päivän ko. kuviolla ja kahlasivat sieltä aina naapurin taimikkoon syönnöstelemään.
Millään muulla karkotteella en ole päässyt yhtä hyvään tulokseen, jos verrataan käytettyä aikaa ja rahaa aikaan saatuun tulokseen.
Käsittely on toistettava useita vuosia, kunnes ollaan tuhovaaran ohi. Tulee siinä hintaa ja työtunteja. Käytännössä onnistuu jos on vain pieniä aloja käsiteltävänä.
Mikäli taimikoita on runsaammin, rupeaa aika hankalaksi käymään..
Jokin hyvä karkotin pitäisi keksiä, onko droonien karkotustehosta kokemuksia? Lauantain tarkastuskierroksella varmistui taas ettei sekataimikoita meillä synny ellei tätä hirviongelmaa ratkaista. No, löytyipähän taas yksi luvaton nuolukivi, tällä kertaa oli viety vähän kauemmas tiestä etten huomaisi.
Toki Tricoa on tarkoituskin ko. kohteella käyttää, mutta kyllä se käsittely on tehtävä keväällä sekä syksyllä 5-7 vuoden ajan, eli 10-14 käsittelykertaa. Kilometrejä kertyy yhteensä 700-1000. Kyllä naapureissa jälki on sen näköistä, ettei takeita onnistumisesta ole sittenkään. Jotain muuta on kehitettävä lisäksi.
Tricolla pyritään vaan hoitamaan ”oiretta”, itse ongelmaa se ei ratkaise. Vähän sama, kun ELY keskukset pyrkivät riistakolareita ehkäisemään kaikenmaailman puhuvin mummoin ym. Hoidetaan oiretta, vaikka pitäisi puuttua siihen mikä sen oireen aiheuttaa.
Ensiharvennuksesta tulot ovat äkkiä menneet jo etukäteen pelkkiin tricon levityskuluihin.
Jos taimikon raivaa oikeaan aikaan ja oikein, ei palstan mukaan Tricolle pitäisi olla mitään tarvetta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään