Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Rakennan sen hirviaidan ns. sähkövalmiuteen, jos näyttää, ettei Tricolla hajustus toimi. Hommaan tarvittaessa akku-aurinkokenno sähköpaimenen. Näkyi eilen hirviemä pyörivän vasansa kanssa aivan alueen lähellä naapuritalon pihapiirissä, eivätkä välittäneet käynnissä olevasta traktorista mitään, eli aika korkean kesäsyönti-riskin alueella ollaan.
Tolopainen: ”Vieläkö joku muistaa, miten pari vuotta sitten YLE esitti propakandaa, että hirvet on hyvin vähissä”
Näin se kyllä oli! Jos joku epäilee, voi katsoa tämänkin palstan keskusteluja noilta ajoilta. Valtakuntaa uhkasi suorastaan hirvityhjiö. Jos joltain löytyi hirvituhoja, ne johtuivat pelkästään väärinraivauksesta, -ei ainakaan hirvistä.
Hirvien pyrkiminen pihapiiriin varomaan kertoo vain ,että alueella saattaa olla petoja. Pellonreunapajukotkin houkuttelevat tähän aikaan.
Hirvi ei pelkää koneita. Siksi metsästys koneen liikettä ja ääntä hyväksi käyttäen on kielletty. Peloton hirvi ei suinkaan ole merkki siitä ,että niitä olisi erityisen paljon.
Hirvi lisääntyy tehokkaasti. Muutaman vuoden takaiset tilannearviot voivat olla täysin oikeita ,mutta metsästäjien vähenemisestä ja petotilanteesta johtuva metsästyspaineen aleneminen ,johtaa nopeaan hirvikannan kasvuun ainakin niillä alueilla ,joilla kaksi keskeistä painetta alentavaa tekijää kohtaavat. Näyttäisi vauhti vain kiihtyvän ,kun 80% kyselyyn vastanneista metsästäjistä toteaa petojen hankaloittavan metsästystä. Koirien käytöstä luopuminen sen seurauksena alkaa näkyä ainakin paikallisesti. Hirvet jää nillää alueilla pyytämättä.
Meillä metsästyspainetta alentaa eniten hirvikennel, joka haluaa joka ainut syksy rajoittaa pyyntiä. Lupia laitetaan pankkiin, jotta pyynti hidastuisi ja lopahtaisi kesken, kun ei pahemmin ketään kiinnosta pyynti enää joulukuussa.
Koirakokeita on loputtomasti, jolloin alue on metsästyskiellossa.
Eikös Tolopainen koiran koulutus ole paljon helpompaa jos karjaa löytyy haukulle nopeasti. Ymmärretään tämäkin, mutta kohtuus pitäisi olla tässäkin asiassa. Nimimerkki tiloja koulutusalueella….
Minä en laittanut noin korkealle, olisiko 130-140 senttiä ylempi, ja alempi sitten siihen puoleen väliin. Kuulemma joskus hivuttautuvat ali. Hangen yläpuolelle niiden kuitenkin pitää jäädä vähän lumisenpanakin talvena.
Sähköaitaan tarvitaan 2 lankaa, sillä talvella lumikerros estää miinusnavan maaton. Plus ja miinus eli sähkösiksu on sitten niiden 2 langan välillä. Tuo aurinkokenno lienee hyvä, sillä isonkin akun varaus ei kestä kovinkaan pitkään. Sähköaidan kunnossa pitäminen on suuritöinen homma. Akkujen vaihto ja samalla langan tarkastus ettei hirvet ole katkoneet lankoja tai lanka on painunut lumikinoksen alle langalle kerääntyneen jään ja lumen painosta.
Niin se on. Talvella kaksi lankaa lähekkäin ja kun ne koskettavat toisiaan tälli tulee. Aitaa ei tarvitse kiertää joka päivä. Mittarilla tai paimenen elektroniikasta voi tarkistaa toimiiko aita. Jos nämä juoruavat, että virta ei kierrä, sitten tarkistamaan ja korjaamaan. 140 Ah:n akku kestää yllättävän kauan, jos aita on kunnossa. Aurinkokenno on hyvä kevättalvella. Akku on vaihdettava ajoittain. Vahdin kaksi talvea kuuden hehtaarin aitaa. Kerran virta ei kiertänyt, sen näki paimenen näytöltä. Yhdessä kurvissa lanka nojasi tolppaan niin raskaasti, että virta karkasi. Hyvin tehtynä yllättävän huoleton peli.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään