Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Suorittava: ”Varhain tehty varhaisperkaus ja toistaminen seuraavalla kasvukaudella vähentävät varmasti hirvien vierailuja. Rajoittuvat läpikulkuun. Hirvet eivät kuitenkaan näissä olosuhteissa vähenee ,vaikka kuinka haluttaisiin ja kuviteltaisiin.”
Hirvikannan suuruus päätetään, kun määritetään tavoitekanta. Kaatoluvat määritetään sen perusteella, halutaanko hirviä lisää vai vähentää.
Hirvikannan kokoa ei määritellä taimikoiden raivauksessa, joten luonnollisestikaan hirvet eivät raivaamalla vähene. Miksi tuo pitää ottaa edes puheeksi.
Jos se hirvi käyttää mäntyä ruuakseen niin siellä missä minä raivasin hirvituhikuusikkoa ei syödyillä männyllä ollut merkitystä oli vesakkoa vieressä tai ei. Turvemaalla tosin on aina typpeä ja kosteutta niin vesakko ja uusi koivuja ja mäntyjä tulee kaiken aikaan mutta eroa syönnissä ei ole onko vesakoivut 3metrin päässä vai onko varjostanut. 0,5-1m taimia jäi ehjiä vaikka olivat vesakon sisällä ja pääpuut 2-2,5m mitkä oli syöntikorkeudella ja mitä vesakko ei varjostanut oli syöty. Vähäisellä vesakolla ei ole mitään merkitystä onko ne varjostanut osaa männyistä vai ei. Jatkuva raivaus voi kesällä toimia kaikista kuivimmilla ja köyhimmillä paikoilla, muutoin se vain lisää rajusti kustannuksia ja pienten tulevien tilojen sietämätön yhdistelmä. Ainut toivo on, että syöntivarasta nousee uusi taimikko jos taimikon asukki ammutaan.
Uskon, että tulevaisuudessakin hirvituhoja tulee. Kokoajan pienenee se aktiivinen metsästäjä joukko. Viime syksy meni suhteellisen helposti. Varmaan johtui suuremmasta hirvikannasta.
Toissa vuonna oli lähellä, että homma loppuu kesken. Ainakin itsellä on syksyisin muutakin tekemistä, kuin hakea hirviä jokaisena viikonloppuna vielä joulukuun pakkasilla.
Nykynuoriso ei tule käyttämään neljäsosa vuotta tuohon ja ymmärrän sen tosi hyvin.
Vielä jos siitä joku tulisi vittuilemaan, niin tarjoaisit heti oman repuni ja herra voi hoitaa homman itse. Vielä pitäisi maanvuokraakin maksaa.
Uusimmassa Metsälehti Makasiinissa 4/2025 on aivan asiallinen yhteenveto hirvituhoista ja niiden torjunnasta. Siinä kerrotaan miten asiat ovat, eikä miten niiden kuvitellaan tai toivotaan olevan.
Olen mietiskellyt, että minkälainen historiallinen tausta on tässä hirvien metsästysjärjestelmässä?
Onko niin, että joskus katsottiin hirveliha niin merkittäväksi asiaksi yhteiskunnallisesti, että kantaa haluttiiin kasvattaa, ja säädellä siis ylöspäin?
Nykyiselläänhän tilanne voi tietyillä alueilla olla ihan toivoton. Liikennevahingot (ja niiltä suojautuminen) ja metsätalouden vahingot ovat suuria. Jos metsästyksen kiintiöt poistettaisiin, laskisi kanta oletettavasti aika paljon. Täällä yksi porukka ampui viikossa koko kiintiönsä, 8 hirveä. Maata porukalla on noin 1500ha. Olettaisin, että kanta on ns elinvoimainen…
Ymmärrän, että uhanalaisten eläinten kantaa säädellään, mutta hirvien osalta kyse ei ole siitä.
Jos metsästyksen kiintiöt poistettaisiin, laskisi kanta oletettavasti aika paljon.
Varmasti joillakin alueilla, muttei varmasti joka paikassa. Kaato-% on jäänyt usein paikoin alhaiseksi.
veikkaan viimeistään 10 vuoden päästä tulee ongelmia, kun nykyisistä ’vaareista’ iso joukko poistuu pyynti vahvuudesta. Nuoria ei tule korvaamaan edes 20% määrästä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään