Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Vaikeus saaliin saamisessa taitaakin liittyä siihen, että kauden alussa voi ampua mitä tahansa hirveä. Lopussa on vain esim. nuoren sonnin lupia jäljellä. Sellaisen löytyminen onkin vaikeampaa. Jos silloin saa ampua vasan tai lehmän, kiintiö saadaan helpommin täyteen.
Jos metsästäjät ei hirvikantaa saa pidettyä kurissa, joku muu ratkaisu on siihen löydyttävä. Se on itsestään selvä asia. Tätä hajota ja hallitse-taktiikkaa testataan parhaillaan srva-toiminnassa. Kannattaa miettiä kahteen kertaan, miten metsästykseen suhtautuu.
Näin juuri. Jos metsästäjiä ei riitä, niin valtion tai kuntien otettava tilanne haltuun. Näin alkaa olemaan myös monessa muussa vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelmässä. Esim parhaillaan osassa Suomea ei enää riitä sopimuspalokuntalaisia ja näitä joudutaan korvaamaan lisäämällä ammattihenkilöstön määrää. Osassa toimivat yhteistyössä. Varmasti niitä hirviä kaatuu jatkossakin, jollei harrastuspohjalta niin siihen erikseen palkattujen toimesta.
Pelastustoimet taitavat olla laissa määrätty kunnille. Hirvikanta saa varmasti nousta melko korkeaksi, ennenkuin yhteiskunta alkaa sitä suitsimaan. Silloin pitää varmaan muuttua laki, että kunnat olisivat vastuussa kannasta.
Onhan meille erään pitkän linjan metsästäjän taholta toistuvasti uhkakuvat ja hirvikannan kasvun nopeus kerrottu. Toisaalta vastuun siirto julkiselle sektorille lakimuutoksineen ei ole ensimmäinen asia, mikä tulee muuttumaan. Mutta koska sisäpiiristä on niin vahvat ennusteet ongelmista osoitettu, muutosten ketju on odotettavissa.
Metsää ja sen omistajia ei päättäjät juurikaan arvosta, mutta autoja ja niiden omistajia vakuutusyhtiöt arvostavat. Siinä vaiheessa kun liikennevahingot alkavat nousta merkittävästi, alkaa tapahtua. Todella moni turvallisuuteen liittyvä lakimuutos tehdään juuri vakuutusyhtiöiden ajamina.
Eiköhän se suurin ongelma tällä hetkellä ole se ,että ihmiset törmäilevät autoilla keskenään ja toisaalla saavat metsänsä huonoon kuntoon ,vaikka hirvistä ei ole tietoakaan. Jälkimmäisten kohdalla hirvistä olisi vain hyötyä ,kun edes joku harventaisi taimien päälle levittäytyviä risutiheiköitä harvemmaksi.
Eipä taitaneet vakuutusyhtiöt korvaansa lotkauttaa siinäkään vaiheessa ,kun hirviä oli puolet nykyistä enemmän.
Kannan rakennetta voisi ehkä säätää isommalla hirvitalousalueen tasolla (eikä seuran tasolla) ja ajallisesti pitemmällä jaksolla eikä niin että juuri tiettynä vuonna on saatava tietyt yksilöt nurin, ja vain ne?
Visakallon kommentti vakuutusyhtiön vallasta pitää paikkaansa. Tiedän vilkkaan risteyksen, jossa kolaroitiin paljon. Yhteydenotto vakuutusyhtiöltä kuntaan vauhditti kummasti risteyksen järjestelyjen parantamista.
Nuokaan kolarit ei valtion onnettomuustilastoissa näy, mutta vakuutusyhtiölle niistä tuli lasku. Julkisuudessa ei asiaa ole käsitelty.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään