Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Numppi vastasi mettämiehen kysymykseen, mutta turhan varovaisesti.
10 litraa Tricoa maksaa n. 50 e, riittoisuus keskimäärin 1 ha (pienet taimet vähemmän, isot enemmän). Levitysaika 5-10 vuotta, koivikot 2 krt vuodessa, männiköt 1 krt. Aikaa en ole mitannut, mutta olisikohan pari tuntia/ha. Lasketaan siis keskim. 9 käsittelyä/ha = 90 l + 18 h, yhteensä 450 + (35×18) = 1080 €/ha.
Hajontaa voi tulla metsurityön hinnasta ja ajasta, mutta suuruusluokka on tuo.
Metsästysharrastuksen hinta ei liity tähän mitenkään, joten marttyyriasenteen voitte jättää toiseen yhteyteen. Hintaa ei vuokranantajat päätä, kuten hirvituhoilta suojautumisen hintaan vaikuttaa hirvikannan koko.
Jos johonkin pitää verrata, niin motokorjuutyön kustannuksiin. Suorittavan valitus huonojen leimikoiden tehottomuudesta on turhaa. Tonni turhia kuluja/ha lisää on ihan ok.
Onhan se selvä että kun metsää omistaa ja puuta myy niin ilman työtä uisi puusukupolvi ei kasva. On se työmäärä sitten riistan tuhojen välttämistä tai sitten muuten metsänhoitoa. Ymmärrän hyvin että riistakannan koko ja torjunta toimien määrä vaihtelee suuresti maakunnittain. Meillä ei tuohon riistakannan tuhojen välttämiseen tarvii juuri puuttua. Vahingot ovat vähäiset. Ehkä jossain enemmän. En kiistä. Mutta kun metsää ostaa ja omistaa on hyvä suhtautua asiaan niin että se tuo myös vaurautta, työtä ja menoja. Mikäli jotain osa-aluetta ei ole valmis sietämään niin onko sitten oikein omistaa metsää. Hommatkoon sitten vaikka sijoitusasuntoja ja korjailkoon revittyjä tapetteja.
Niinhän tässä hyvin moni on tehnytkin hajauttamalla yritystoimintaansa, mutta kyllä se täysin kiistatonta on, että metsänomistaminen on ainoa ala, missä selkeitä kuluja ei haluta ulkopuolelta nähdä kuluina, vaan omistaminen on lähinnä elämäntapa. Jos taasen niistä raivauksista puhutaan, niissä ongelmaksi on muodostunut maaseutuikäluokkien raju pienentyminen. Kun aikoinaan aloitin, paikkakunnan ikäluokka oli sadan kieppeillä, nyt se on ollut jo yli 20 vuotta kymmenen kieppeillä. Eipä sieltä kovin monelle metsätilalle niitä raivaajia riitä.
Vielä suurempi niukkuusartikkeli ovat motokuskit. Kaikki tarvitaan tuottavaan työhön eikä riitäkään. Risukoiden penkominen motolla on suurta tuhlausta.
Keskustelut ovat selkiyttäneet ajatuksiani sen verran ,että pistän todellakin yli 50 vuotta jatkuneen ”rikollisen” harrastustoiminnan poikki. Miksi aiheuttaa pahaa mieltä itselle ja muille. Hirvitouhut ovat minun osaltani paketissa.
Tuskin kannattaa sekoittaa puuroja ja vellejä. Metsätalous on laillinen ja arvokas ala omistajalleen ja yhteiskunnalle. Sen harjoittaminen on oikeutettua, ja on oikeutettu korvauksiin erilaisista menetyksistä.Sorkkaelukoitten osalta politiikka ei ole eri syistä vaan onnistunut.
Metsästysharrastus ei pidä olla syyllistävää saati velvoittavaa. Järjestelmä ei vain toimi esim. petojen, niiden suojelulakien ja uhkien/tuhojen osalta. Koska laki ja säädökset ovat muiden hallussa, esim. metsästysseurat eivät voi mitenkään olla syytettyn penkillä.
”Risukoiden penkominen motolla on suurta tuhlausta.”
Eroaako tuo jotenkin Trico-käsittelystä tai taimikoiden aitaamisesta?
Metsuri motokuskin ajattelutapa, jossa turhat kulut taloudellisessa toiminnassa kuuluvat asiaan, edustaa syytä Suomen jatkuvaan ylivelkaantumiseen. Tuottavan toiminnan edellytyksistä ei ole väliä, kun rahaa saa pankista. Vielä kun hoksattaisiin, että motoon saa pensaa letkusta, niin kaikki olisi hyvin.
”Metsästysharrastus ei pidä olla syyllistävää saati velvoittavaa. Järjestelmä ei vain toimi esim. petojen, niiden suojelulakien ja uhkien/tuhojen osalta. Koska laki ja säädökset ovat muiden hallussa, esim. metsästysseurat eivät voi mitenkään olla syytettyn penkillä.”
Metsästys harrastuksena on hieno asia. Pitää vaan tässäkin pitää puurot ja vellit erillään. Politiikka on yksi ja hirvijahti on toinen. Toki moni hirvijahdissa olevista edustaa poliittisesti eri linjaa kuin metsätaloudesta, liikenneturvallisuudesta ja luontoarvoista kiinnostuneet, mutta ei se metsästysharrastukseen liity mitenkään. Onhan jääkiekon pelaajissakin narkkareita ja väkivaltaan taipuvia tyyppejä, silti jääkiekko on hieno urheilulaji.
Suorittava antoi esimerkin siitä, mitä seuraa puurojen ja vellien sekoittumisesta. Ratkaisu saattoi tosin olla kypsynyt jo päässä pitkään, mutta nyt siitä vastuun voi kätevästi ulkoistaa muille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään