Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Kun rakensimme sähköaidan koivuntaimikon ympärille, emme laskeneet työllemme kustannuksia, vaan ainoastaan tarvikkeiden hinnan, eli toimimme samaan tapaan kuin mettämiäs tekee Tricon kanssa. Omavalintaa on siten vain se menetelmä, mitä taimikon suojaukseen käyttää.
Mettämies: ”Eikö Gala tuolla logiikalla kävisi niin, että jos kaikki käyttäisivät Tricoa, hirvet kuolisivat nälkään?”
En ala jossitella asioilla, joiden toteutumisen todennäköisyys on 1/100 lottovoitosta.
”Gala esitti ihan hyvän kustannuslaskelman Tricon käytöstä, kannattavuuslaskelmaa ei ole vielä esitetty. ”
Voit diskontata vuosien 0…8 kulut 2 tai 4% korolla ja katsoa vaikutuksen kannattavuuteen.
”minulla sekataimikoiden kanssa kustannuslaskelma on hieman erilainen”
Kuusen kasvatus on kieltämättä tehokas tapa vähentää torjuntakuluja. Harmi, että samalla juurikääpä leviää.
”Ensinnäkin minun ihan tuoreessa laskussa Tricon alv 0% hinta on 43,83 eur/10l.”
Vuoden 2024 laskussa Riistakeskukselta 55 €/10 l alv 0%. Mistä sinä aineet hankit?
”Tämä ”coctail” antoi viime talvenkin jälkeen 100-prosenttisen suojan männyn taimille eli en löytänyt yhtään hirvien murjomaa tainta kevään tarkastelussa.”
Minullakin on keinot säästää, mutta silloin ei noudateta käyttöohjetta, eikä -selostetta. Toisaalta onnistunut lopputulos ei ole tae menetelmän toimivuudesta. Suorittavan mukaan pelkkä raivaus riittää pitämään riskin minimaalisena.
”Olen huomannut, että varsinkin sähkön hintakeskusteluissa omia polttopuita käytettäessä sekä työn kustannus että polttopuun kantoraha näyttävät lähes aina olevan puhdas ”nolla”. ”
Tuohon tuli jo hyviä vastauksia, tosin kun kiuas ei lämpiä ilman klapeja, en jaksa kustannuslaskelmaa tehdä. Jos tekisin, puun arvo olisi nolla. Metsään niitä ei voi jättää, kun harventaa pitää, mutta leimikkoa niistä ei saa aikaan.
Kansakoulupohjalta yrittävänä yksinkertaisena pienmetsänomistajana en ihan ymmärrää Galan kaikkia kommentteja. Miten sekataimikoissa kuusen viljelyllä juurikääpä leviää? Et nyt sitten tällä kertaa kuitenkaan öljynvaihtoja tähän sotkenut. Tricolla taitaa olla solidaarinen hinnoittelu, ottavat varakkailta ökyisänniltä kovemman hinnan kuin tällaisilta vähävaraisilta…
Kasvattaisin mustikkatyypin tai lehtomaisella kankaalla kuusta, ellei alueella olisi juurikääpää. Mesätieteen aikakauskirjan artikkelin mukaan sekapuusto on tehoton tapa torjua juurikääpää. Toki sekapuustoa pyrin itsekin kasvattamaan. Syyt eivät kuitenkaan liity hirvituhojen torjunnan minimointiin. Ja joillain kuvioilla tavoite on ollut vähemmän kuusta, mutta torjunta ei ole täysin onnistunut, joten ala kuusettuu. Se on tietysti epäonnistuminen.
En tiedä, miten riistakeskus asiakkaiden varallisuutta arvioi. Ehkä olet isompi maanvuokraaja hirviporukoille kuin minä. Tai aktiivinen metsästäjä ja tuttu kasvo Riistakeskuksessa. Toisaalta joskus Tricon hinnoista oli puhetta. Osalle se on myyty alvillisena, osalle, esim. minulle alv 0%.
Tästä Metsälehti voisi tehdä selvityksen. Miten viranomaisroolin toimija voi näin toimia.
Onpa onneksi noita sähköaitavärkkejä vuosien mittaan kertynyt. Nytkin pitää aidata haavikon uuskasvu koska reuna-alueilla on jo niin pahoja katkomisia ettei taimet pääse ilman pahoja vaurioita kasvuun. Hirvieläinongelma on Satakunnassa todella kovassa kasvussa. Metsästysseurojen hajoamiset ja huono toiminta vielä pahentavat ongelmaa. Aitaaminen onneksi luonaa hiukka sateisemmallakin säällä. Punkkivaarakin pienempi kun maasto märkää.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään